tiistai 29. syyskuuta 2015

Täyttömaata

Onni on hyvä maamies. Niin nytkin. Maatöiden tekijä laittoi eilen sähköpostia ja kyseli, että mikä on lupatilanne ja voisiko saatavilla olevaa täyttömaata käydä kippaamassa tontille... Noh, isäntä sitten soitteli hälle tänään perään ja tosiaan, ilmaista maata ja myös pelkillä kuljetuskuluilla saatavaa muuta maata olisi tarjolla. Ja keskustelun tuoksinassa totesivat myös, että tokihan peltoa voi salaojittaa, vaikka ei rakennuslupaa vielä oliskaan. Lienee totta. Kukapa sitä kieltäisi. :) Lähiaikoina ollaan yhteyksissä, niin saa nährä mitä siitä seuraa. Ehkä meillä oikeasti tapahtuu jotain jo ennen talvea!!

Puhelu mestarillemme vahvisti myös, että viimeinenkin (edelleen siis salakavalasti sieltä uupui yksi) lippunen on nyt kuosissa lupahakemusta varten. Huomenna ehkä tapahtuu jotain. Tai sitten ei. Mutta kyllähän tämä väistämättä alkaa jo voiton puolelle kääntyä.

Ja kun ulkona syksy on kauneimmillaan ja aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta, niin mikäs tässä on hymyillessä. Romppeetkin on siirretty uuteen motivaatiokämppään. Näin ne hommat etenee. Hitaasti, mutta varmasti. :) Oottakeehan vaan kun vauhtiin päästään...

tiistai 8. syyskuuta 2015

Hakemuksen tila on muuttunut!

Pieni välitanssin paikka... Rakennuslupa on otettu käsittelyyn tänään! (joo, se voi tulla bumerangina takaisin ja joo siinä voi edelleen kestää vaikka vuosia, mutta se on käsittelyssä!!) 

torstai 13. elokuuta 2015

Yksi askel eteen, viisi taakse...

Mä taidan tehdä seuraavan blogipäivityksen vasta kun meillä ne rakennusluvat on. Juuri kun oltiin innokkaasti saatu hoidettua kaikki korjauslistan hommat, niin johan rakennusvalvonta keksi lisää juttuja, mitkä niistä kuvista uupui. Voin myöntää, että sapetti. Että ei sitten siinä samalla kertaa kolme kuukautta sitten voinut niitäkin listata... No ei kun taas talotehtaalle viestiä, että hei, vielä olis pari juttua... Ja nyt sitten taas ootellaan, että talotehdas ne muutokset ehtii tehdä. Alan olla niin kypsä tähän vehtaamiseen. Vaan pakkohan tämä on läpi käydä, että päästään asioissa eteenpäin. Masentaa vain katsoa tuota kalenteria, miten kuukaudet juoksee hirveetä tahtia.

Kovasti isäntä haaveilee, että vielä syksyllä ehdittäisiin perustukset tehdä ja talvella voisi pistää talousrakennusta pystyyn. No ei tällä tahdilla kyllä taida onnistua. :(

Mutta hommattiin se raivaussaha ja käytiin niittämässä pariin kertaan. Kyllä siellä vielä parille illalle riittää puuhaa itse niitossa ja sitten pitäisi vielä niittojäte kerätä yhteen nippuun metsän laitaan. Jotta ei tässä tekeminen pääse loppumaan kuitenkaan. Kuvia en tosin nyt räpsinyt kun en muistanut. Mutta tuli avaramman näköistä taas kun sai vähän viidakkoa hallintaan.

Kaiken muun lisäksi ruvetaan nyt etsimään uutta motivaatiokämppää kun nykyinen menee vuoden vaihteessa alta. Ei ajateltu jäädä sitä odottelemaan vaan katsotaan nyt heti mitä tarjontaa on ja mistä mahdollisesti uusi koti löytyisi. Jotta eipä se Sipooseen muutto nyt sitten ollutkaan vielä se seuraava. Yksi kerta pitää vielä harjoitella... Ainakin.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Heinäkuun uutiset

Olen varovaisen innostunut... Meillä on nyt kaikki korjauslistan kohdat rustattuna ja liitteet Lupapalvelu.fi -palvelussa! Nyt odottelemme vielä pääsuunnittelijan sähköistä nimmaria liitteisiin ja avot... Kunta pääsee töihin. Jännää. Pitääkin samaan hengenvetoon todeta, että näin kesäaikanakin Sipoon rakennusvalvonta on toiminut aivan upeasti! Vastaukset kysymyksiin on saanut saman päivän aikana ja hommat ovat sen suhteen edenneet joutuisasti.

Muutenkin pientä edistystä on jälleen tapahtunut. Nyt meillä on perustussuunnitelmat valmiina sekä päärakennukseen että talousrakennukseen! Meidän taloon tulee 26 paalua. Hmm... Se on paljon se. Mutta ei niin paljon kuin pahimmissa kauhukuvissa. :D Kohta pitääkin lähteä liikkeelle paalutustarjouksia kyselemään.

Käytiin myös viikonloppuna tontilla tarkoituksena kerätä ahomansikat parempiin suihin. Mutta ennen kuin ehdin edes ajatella koko mansikoita, vedin herneen nenään jättiputkille. Mrh. Niinpä suhattiin suoraan tavarakasalle, josta noukittiin viikate. Siis oikeasti... Eihän sitä meidän niittyä kukaan hullu viikatteella pistä nurin, mutta kun suututti. Pakko oli päästä riehumaan.

Isäntä aloitti riehumisen raivaamalla kulkureitin trampalle. Kun hän siirtyi putsaamaan itse tramppaa, minä jatkoin viikatteen kanssa heilumista. Sainkin kaikki tässä kuvassa näkyvät putket nurin, mutta niitä jäi vielä semmoinen neljä kertaa sama määrä. :D Tarkoitus onkin niiton hoidon takia joka tapauksessa hommata raivaussaha, jolla työ hoituu hieman inhimillisemmin. Nopeammasta en tiedä, mutta vähemmillä rakoilla. Josko jo ensi viikonloppuna päästäisiin pöristelemään.

Sen verran olen ehtinyt putkista opiskella, että elokuussa vasta tosissaan siementävät. Eihän niistä taida tuolla niitolla itse päästä eroon, mutta jos kuitenkaan eivät nämä yksilöt ainakaan enää levittäisi siemeniään muualle. Lisäksi ihan tuon niityn perusolemuksen kannalta on tietty hyvä tehdä säännöllisiä niittohommia. Ja varsinkin nyt kun tuntuu osa pienemmistä kasveista jääneen aika elinvoimattomiksi suurten vallatessa alaa.

Yhtäkkiä myös muistin, että niin tosiaan! Meillähän on myös niitä syreenejä jossain! Ei muuta kuin hyvällä arvauksella ojan yli ja etsimään aidan kasvupaikkaa. Aika nopeasti se löytyikin ja kun sain ensimmäisen puskan näkyviin, hypin ilosta. Ne on elossa! Valoa ne eivät ole varmaan saaneet pariin viikkoon, mutta vettä sitäkin enemmän. :D Myös ne onnettomat yksilöt, joita en ole vielä edes istuttanut, voivat paksusti. Hyvä hyvä. :)

Ja vaikka ottikin pattiin, niin on se vaan nätti. :)

tiistai 16. kesäkuuta 2015

"Pientä" kesäpaniikkia

Tää lupaprosessi vie allekirjoittaneen mielenterveyden. Tilanne on se, että piharakennusten kuvat ovat edelleen talotehtaalla korjattavana ja ennen niiden saapumista lupaprosessi ei etene. Juttelu tänään suunnittelijan kanssa tuotti suuria sympatioita hänen kiirettään kohtaan, mutta valitettavasti meidän suunnittelutarveratkaisun asettama deadline lupaprosessin alkamiselle ei nyt enää kauheasti jousta. Pakko on painostaa... Onhan noita kuvia nyt pyöritelty jo hyvä tovi ja viimeisimmätkin korjauspyynnöt lähetetty jo noin 6 viikkoa sitten.

Lupahakemus kun pitäisi siis saada "sisään" viimeistään 15.8. Alkaa viikot käydä vähiin... En ole kyllä vielä selvittänyt mitä sitten jos ei ehditä. Onko suunnittelutarveratkaisulle mahdollista hakea lisäaikaa vai pitääkö sekin prosessi sitten aloittaa alusta. Niin tai näin, tuohon dedikseen aiotaan kyllä ehtiä.

Samalla kun lupakuvat kinnaa, on onneksi jotain edistystäkin tapahtunut. Sähkösuunnitelmat on nyt tehty ja perustussuunnittelijalle on saatu kaikki matskut töitään varten. Toivoa siis on, että KUN rakennuslupa saadaan ennen elokuun puoliväliä käsittelyyn ja JOS lupa heltiää parissa kuukaudessa, niin ennen talvipakkasia päästään perustuksia tekemään. Saa nyt sitten nähdä kuin käy.

Mutta vaikka itse rakentamisen aloittaminen sitten venyisikin ensi kevääseen, niin siihen ei maailma kaadu. Kun vaan saataisiin se lupa!!! Taloudellisesti ja muutenkin meillä on tällä hetkellä seesteinen olotila eikä siinä mielessä raksalla ole hengen hätä. Mutta olishan se kiva... Tiiättekö?

Tällaiset maisemat ovat "motivaatiokämpän" lähistöllä iltalenkin varrella. Hmm... Olisko tässä osasyy siihen, että hommat etenee jotenkin hitaammin kuin viimeksi, jolloin motivaatiokämpän ympäristöä kuvasi esim. tällainen uutinen melko hyvin...?


keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Rakennuslupa - Erä I

Noniin, nyt on meidän rakennuslupa alustavasti käyty läpi kunnan toimesta. Tuloksena pitkähkö korjauslista. Helpoimmat hommat ovat muodollisuuksia ja ne on helppo korjata, mutta lupakuviin tehtävät muutokset vaativat jälleen talotehtaan puuhaa. Sinne suuntaan lähtikin heti kilometrin mittainen sähköposti kera muutospyyntöjen... Saas nähdä millä aikataululla he ehtivät muutokset tekemään. Sen verran on osa ihan työläitäkin ja näin kesän korvalla on talotehtaallakin aikamoista hurlumheitä.

Ainoa oikeastaan puuttuva osa hakemusta oli värisuunnitelma. Meidän on tarkoitus maalata rakennukset keittomaaleilla aikanaan ja tehdä maalit itse. Siispä mitään tarkkoja värikoodeja en pystynyt suunnitelmaan laittamaan. Saas nähdä miten kunta tällaiseen ehkä hieman erilaiseen värisuunnitelmaan suhtautuu. :)

Päärakennus on tarkoitus maalata keltaiseksi keltaokran sävyllä.

Piharakennukset taas saavat niskaansa italianpunaisen keittomaalin.

Kaikkiin rakennuksiin nurkkalaudat, ikkunapielet ym. tulevat valkoisiksi ja katot tummanharmaiksi. Tällainen värimaailma meille. :)

torstai 23. huhtikuuta 2015

Joku liikahti!!

Maanantaina laitoin kuntaan viestiä ja kyselin lupaprosessistamme. Sieltä valiteltiin, että lupaa ei ole vielä otettu käsittelyyn jonojen pituuden takia. Noh, jätevesijärjestelmän suunnitelmakin makaa meillä tällä hetkellä keittiön pöydällä. Unohdin ottaa sen töihin matkaan skannattavaksi ja hakemukseen liitettäväksi.

Mutta! Jotain sentäs tapahtuu. Kunnan ympäristöpuoli antoi lausunnon meidän kanalahankkeesta sekä maalämmöstä (jota siis nyt ei välttämättä edes tule). Meille oli annettu ohjeistus, että kanalaa varten tarvitaan lantala ja lannanluovutussopimus. Minusta nämä kuulostivat jokseenkin omituisilta vaatimuksilta, joten esitin lannankäsittelyä kestopehkulla ja kompostoinnilla, kompostia myöhemmin kasvimaan lannoitteena käyttäen. Ja tämä nyt sitten kelepoo. Hyvä niin. :) Kunhan kompostorien valumat estetään.

Meidän tonttihan siis on pohjavesialueella, joten kaikenmoisia ylimääräisiä kommervenkkejä on matkassa. Mutta nyt on ehkä ne suurimmat sen osalta onnistuneesti hoidettu. Jesh!

Meille siis tulee kanoja! Nyt ei ole enää esteitä... :) Rakennusvaiheessa vain pitää vielä mitan kanssa tarkasti varmistaa, että kanalan etäisyys on vähintään 50 metriä naapurin oleskelupihasta (elleivät sitten anna suostumustaan lyhyempään etäisyyteen), mutta tämän ei pitäisi kyllä olla ongelma.

Syreeniaitaa

Noniin... Nyt on ensimmäiset syreenit kaivettu paikoilleen. Huh heijakkaa kun sai isäntä lapioida niska limassa. Tiukkaa savimaata. :) Tuleva naapuri, ammatiltaan puutarhuri, kävi kyllä lohduttelemassa, että kyllä ne siitä muutaman vuoden päästä virkoavat. :D

Juu'u... Hidasta oli. Saatiin eilisen päivän aikana 7 taimea maahan, tänään koitetaan pistää kolme. Jossain vaiheessa sitten loput. :) Savimaata paranneltiin sekoittelemalla siihen multaa. Kahtotaan mitä tuloo.

Jäihän siihen tuota pihamaata vielä jonnin verran työstettäväksi. :D Kiva olisi jos nuo muutamat kasat tuosta saataisiin tasoitettua ja pellon keskelle vedettyä yksi salaoja, niin pääsisi puitakin istuttamaan tien varteen. :)

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Kevättä rinnassa

Koska rakennuslupa nyt vain kestää ja kestää ja kestää ja... Kestää... On pakko keksiä muutakin puuhaa. Kevätaurinko niin houkuttelevasti paistelee ja meillä on iso maapläntti myllättävänä! Ja kyllähän tätä puuhaa pieni ihminen keksiikin jos jotakin!

Tärkein homma on raivata metsänlaitaa vielä hieman lisää, jotta uuden pihatien ja metsän väliin saadaan kaivettua oja. Nyt risukossa kulkee vanha ojan painanne, jonka pohjalla oletettavasti kulkee salaojat. Yksi putki nimittäin sojottaa suoraan keskelle tulevaa pihapiiriä ja laskee näin ollen kaikki valumavedet suoraan siihen. Tarkoitus on kaivaa tuo putki poikki, tukkia ja ohjata valumavedet suoraan rakennuspaikan ohi avo-ojassa. Nyt jo on valumavesiä kuitenkin ohjattu pois rakennuspaikalta ojittamalla muutamalla kaivannolla piha-aluetta. Tämä onkin auttanut huomattavasti maan kuivatuksessa ja pellolla on tällä hetkellä oikein mukava tepastella ilman kumisaappaitakin!

Ajattelin sopia tälle tai ensi viikolle myös juttutuokioita eri lämpöpumpputoimittajien kanssa. Sillä mikäli päädymme nyt sitten maalämmön sijaan kuitenkin ilmalämpöpumppuun, niin myös iso osa pellosta ja tien varresta voidaan maisemoida jo valmiiksi! Eipähän tarvitse kaivaa satoja metriä putkia maahan...

Mutta jo ennen mitään kaivurihommia voin tehdä ihka ensimmäiset istutukset, ja nepä aionkin siis tehdä tällä viikolla! Päätien varteen ei tarvitse maatöissä koskea ja aiommekin kasvattaa siihen hyvin perinteisen vapaasti kasvavan syreeniaidanteen. Tein eilen laskelmat taimien lukumäärästä ja tänään huristelen taimitarhan kautta katsomassa minkälaista kuljetuskapasiteettia ne tarvitsevat. Hong Kongin alennuksesta käyn noukkimassa jokusen säkin tarjousmultaa istutuskuopan maan parannukseksi, pari kanisteria täyttelen vedellä ja sitten vain hommiin! Keskiviikkona kaivan lapion esiin. :)

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

...

Hiljaista on kuin huopatossutehtaalla. Ei täällä kauheasti mitään talon eteen tapahdukaan. :)

Noh, jotain sentäs. Sähkösuunnitelmasta ajattelin tehdä viikonloppuna ehdotelman sähkösuunnittelijalle, jonka tapaan/jonka tapaamme ensi viikolla. Se on jo hyvä askel eteenpäin kyllä. Talotehtaalta tuli myös mittapiirustukset perustussuunnitelmia varten, joten niitä lähdetään työstämään seuraavaksi. Kyselin alustavasti myös maatöiden tekijän kesän aikatauluja ja harkitsin paalutusputiikkien nettivertailun tekemistä.

Lämmitysmuotoa on isäntä myös pohtinut. Pitäisi LVI-suunnittelijan ja lämpöpumpputoimittajien kanssa puntaroida, josko maalämmön sijaan sittenkin olisi järkevää ottaa vesi-ilmapumppu.

Rakennusluvasta ei mitään uutta... Koitan vähän täydentää ja tarkentaa vielä hakemusta ja sitten soitan kuntaan ja kyselen mitäs ny.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Voihan akkuna!

Kävimme siis maanantaina talotehtaan juttusilla ja tarkoitus oli sopia vielä tekemättömistä pienistä muutoksista, joita haluamme lopulliseen tönöön. Yksi pääaiheista oli ikkunoiden korkeus. Alkuperäisissä kuvissa pääosa ikkunoista on 9x14 kokoa ja 70 senttimetrin etäisyydellä lattiasta. Näin ollen ikkunoiden yläpää on 2.1 metrin korkeudessa, eli samalla korkeudella kuin ovin yläkarmi. Noh, meillä on kuitenkin lasikuistia lukuunottamatta huonekorkeus 2.8 metriä, joten tuo tarkoittaisi aikamoista rakoa katon ja ikkunan välissä. Meillä oli Mäntsälässä huonekorkeus 2.6 metriä ja ikkunoiden yläkarmit korkeudella 2.3 metriä. Tämän takia sitten silloin syksyllä teippailimme ikkunaa olohuoneemme seinään, jotta näkisimme miltä ikkunan mittasuhteet näyttävät mitoilla 9x16. Kapea ja korkea siis. Haluamallamme puitejaolla se silloin näytti kivalta.

Tätä sitten ehdotettiin maanantaina, mutta keskustelun tuoksinassa muutimme mielemme. Päädyimme sittenkin entiseen ikkunoiden kokoon. Jo samana iltana kuitenkin kävi aihe mietityttämään enemmänkin... Nyt olen sitten piirrellyt kuvia IKEA:n keittiösuunnitteluohjelmalla sekä Hämeen Puutyön kotisivujen ikkunalaskurilla, jotta kokonaisuus hahmottuisi.

Alan itse kallistua sitten kuitenkin korkeamman ikkunan puoleen, jonka myötä myös ovien päälle saataisiin korotusikkunat... Nämä eivät tietenkään näissä havainnollistamiskuvissa näy. Kuitenkin edelleen epäilyttää 900mm leveä, jakokarmeilla varustettu ikkuna. Jääkö tuosta tarpeeksi pinta-alaa toljotella maisemia?

Ensin 9x14 ikkuna ja sen puitejako ja mittasuhteet.

Ja tässä lasiveranta (ruokailuhuone + työhuone/vierashuone) matalammalla ikkunalla.

Aikuisten makkari matalammalla ikkunalla.

Ja vielä köökki matalammalla ikkunalla. Samalla siis peak preview myös tulevaan keittiösuunnitelmaamme... :) Ja vasemmassa kulmassa näkyy myös syy siihen, miksi niitä vanhoja tiiliä viime kesänä koitettiin hommata. Tiiliseinä ei siis ole kantava seinä, vaan ihan puhtaasti koriste.

Ja tässä sitten tämä enempi suosiossa oleva korkeampi ikkuna. Tällä puitejaolla eivät minusta korkeus ja kapeus ole riitasoinnuss akeskenään... Vai?

Lasiverannan kohdalla ikkunat ja ovet kyllä sitten hipovat jo kattoa kun kuistin kodalla huonekorkeus on vain 2.5 metriä. Mutta minusta se sopii kuvaan...

Makuuhuoneen osalta pelkäsin kovasti, että tuo korkea ja kapea ikkuna olisi jotenkin omituisen ja orvon näköinen... Mutta tuo risteävä hirren pääty, joka kuvassa näkyy valkoisena tolppana, jakaa huonetta juuri sopivasti, eikä ikkuna jääkään kovin yksin.

Ja viimeisenä vielä köökki.

Miltäs näyttää? Ollaanko oikeilla jäljillä jos koitetaan ajaa läpi nuo korkeammat ikkunat? Toki homma riippuu vielä hirsien lujuuksista, mutta mutta...





perjantai 6. maaliskuuta 2015

Josko sittenkin jotain positiivista

Nyt on pakko varovasti myöntää, että alan tykästyä sittenkin tuohon Lupapiste.fi -palveluun. Nops naps vain kunta lisäsi hakemukseemme lainhuuto-otteen, kiinteistörekisteriotteen sekä kiinteistörekisterin karttaotteen (lisämaksusta tosin, mutta kuitenkin). Samalla sain ilmoituksen, että paperiset lupakuvat toimitetaan kuntaan vasta kun lupa on myönnetty. Ööö... Siis oikeasti?!?

Ehkä tämä järjestelmä sittenkin helpottaa ja yksinkertaistaa toimintoja. Ehkä!

Noh, emme kuitenkaan saaneet viime viikolla lupahommia kasaan. Rakennuslupa on kyllä jätetty käsiteltävätksi kuntaan, mutta siitä puuttuu edelleen jätevesisuunnitelma. Tämä siksi, että kun papereita selvitellessäni rupesin tarkastelemaan suunnitelmaa, tajusin ettei se olekaan pohjavesialueelle käypä. Suunnitelman tekijältä oli jäänyt tämä seikka huomioimatta, joten nyt odottelemme sitten päivitettyä versiota. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli joku aivan HC (ja siis sika kallis) biopuhdistamo, mutta nyt kun mustat vedet tulee johtaa umpisäiliöön, niin puhdistamoksikin riittää vähän keveämpi (ja edullisempi) vaihtoehto.

Lisäksi pitää vielä asemapiirtäjää kiusata muutamalla muutoksella. Tässäkään kohtaa taas ei ole joko omat tai muiden aivot olleet ihan oikeassa asennossa. Asemapiirtäjä tiedusteli, että tulostammeko kuvat itse vai tulostaako hän ne. Hinta oli kohtuullinen, joten pyysin häntä tulostamaan ja lisäämän kulut laskuun. Noh, nyt meillä on hienosti printattuja asemapiirustuksia, joista puuttuu jätevesijärjestelmän tiedot... Tämä on niin tätä taas. :D Onneksi tässä kohtaa ei puhuta tonnien tuhlaamisesta, mutta ei näitä "kymppi sinne, kymppi tänne" -juttujakaan ole raksaprojektissa varaa kovin paljon tehdä. Pienet purot, isot virrat jne.

Mutta silti on suhteellisen toiveikas olo! Ehkä me oikeasti päästään tänä vuonna rakentamaankin!

Maanantaina käydään myös talotehtaalla kirjaamassa ylös vielä pienimuotoiset muutokset, joita lopullisiin kuviin haluamme. Katsotaan mitkä onnistuu nuin vain, ja mitkä vaativat jumppaamista. Ei niitä montaa olekaan, mutta jokunen... Lähinnä ikkunoihin ja oviin liittyen, tai oikeastaan niiden aukkoihin. Ikkunat ja ovet itsessään kun tilataan muualta.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Lupatuskaa ja vähän toivoakin

No nyt läks rakennuslupahakemus käsittelyyn. Joskaan tämäkään ei ole ihan niin suoraviivaista kuin joskus muinoin. Mäntsälässähän homma meni tosiaan niin, että oli tietty lista papereita, jotka tarvittiin. Nämä kasattiin parissa viikossa, käytettiin mestarin kautta ja toimitettiin kuntaan. 2 viikkoa tästä ja lupa oli tassuissa. Ei kun rakentamaan!

Vaan ei mene samalla kaavalla tällä kertaa ei. Toki meillä on lista dokumenteista, joita tarvitaan. Mutta tosi monta muttaa, ehkää ja jossia. Ja kaiken huippuna vielä Lupapiste.fi. Heikompaa hirvittää.

Ensin täyteltiin hakijoiden tiedot ja yleiskuvaus projektista (vastaa hakemuslomaketta [1]). Tämän jälkeen jokaisesta rakennuksesta omat tietonsa (vastaa lomaketta RH 1 [2]). Osallisten listaan lisättiin myös pääsuunnittelija, joka täytti omat tietonsa kirjautumalla järjestelmään (vastaa "suunnittelijan kelpoisuuden arviointi" -lomaketta [3]). Tässä vaiheessa on siis yhden nettipalvelun kautta korvattu jo 3 eri lomaketta ja yhteensä siis rakennusten lukumäärä huomioiden 6 lomaketta! Tämä on se näppärä osuus!

Noh, sitten päästäänkin liitteiden ihmeelliseen maailmaan... Idea siitä, että voit liittää kaikki loput kaavakkeet, kartat, otteet ja suunnitelmat samaan palveluun, on kiva. Mutta eihän se kuitenkaan toimi. Kaikkea ei voi eikä edes saa liittää. Tietyt paperit on joka tapauksessa toimitettava edelleen kunnan toimistoon. Lisäksi on papereita, joiden skannaaminen ja liittäminen jo ihan vain fyysisen kokonsa puolesta on hankalaa...

Päädyimme lisäämään nettipalveluun liitteet:
- energiaselvitys
- pohjatutkimus
- peruskarttaote
- lannankäsittelysuunnitelma
- pääsuunnittelijan tarkistuslista

Tämän lisäksi kunta lisää lisämaksusta:
- lainhuuto-ote
- kiinteistörekisteriote
- kiinteistörekisteriotteen kartta

Ja sitten loppujen lopuksi kuntaan toimitetaan vielä:
- lupakuvat (julkisivu-, leikkaus-, pohja- ja asemapiirrustukset)
- jätevesisuunnitelma
- alkuperäinen suunnittelutarveratkaisu

Jotta saamme lupahakemuksen vimpan päälle valmiiksi, tarvitsee meidän vielä kipittää mestarin (pääsuunnittelijan) luona allekirjoituttamassa lupakuvat ja pyytämässä pääsuunnittelijan tarkastuslista, lisätä seläkkeet loppuihin suunnitelmiin ja kiikuttaa ne kuntaan. Sitten alkaisi olla valmista. Ja tämä kyllä saadaan tehtyä tällä viikolla, joten ehkä sitten voi alkaa keskittyä seuraaviin vaiheisiin.

Phuuuuh...

torstai 19. helmikuuta 2015

Ja valmis tie!

Piti käydä torstain kunniaksi vilkaisemassa valmista tietä. Tai no, mikä nyt on valmis... Kun rakennusluvat saadaan, niin tietä jatketaan vielä. Tien kun on tarkoitus heittää ympyrä pihapiirissä. Mutta metsän laidan puoleinen osuus tiestä on nyt valmis ja mahtavaa on, että tontille voi nyt ajaa autolla. :)

Tässä tie kuvattuna tien päästä kohti "päätietä". Jotenkin kun sitä katseli, niin ensin tuntui, että onpas se lyhyt. Sitten taas tuli mieleen, että ei hemmetti... On muuten aika paljon lumitöitä tehtävänä jatkossa! :D Kaikenkaikkiaan kuitenkin mittasuhteiden hahmottaminen helpottui tien myötä. Ja tuli kiva olo... Meille on tulossa aika laaja pihapiiri, mutta sepäs passaa. Tilaa telmiä. :)

Ja sitten päinvastainen suunta, eli päätieltä pihamaata kohti. Piha-alueelle oli myös kaivettu useampi oja, jotta rakennuspaikka hieman kuivahtaisi ennen töiden alkua. Piha-aluetta tullaan myös täyttövaiheen yhteydessä salaojittamaan sekä poikittain, että sen ympäriltä. Jännä nähdä miten paikat lähtevät muotoutumaan.

Viikonloppuna aherretaan lupahakemuksen parissa. Ensi viikossa se saadaan kuntaan! Pakko... Nyt ei malta enää odottaa!

tiistai 17. helmikuuta 2015

Tie

Jeejee! Vihdoinkin meillä tapahtuu! Pari viikkoa työmatkalla näytti tuottavan hyvän tuloksen, kun isäntä oli reissujeni aikana pistänyt hommiin vauhtia (tai sitten työmies pisti isäntään vauhtia...). No joka tapauksessa, meillä on kohta tie. :)

Siellä sitä puuhataan pitkin metsän laitaa... Etualalla olevat multakasat ovat ojan peruja. Pellon poikki kulkee pari vanhaa ojaa, joita nyt on avattu ja löydetty myös vanhoja salaojaputkia. Tämän operaation tarkoitus on jo etukäteen hieman kuivatella rakennuspaikkaa.

Leveä tie, jotta rakennusaikana rekat pääsevät hyvin kulkemaan talolle asti. Meillä on tarkoitus antaa tämän hiekkatien aikanaan "maastoutua" luonnonmukaisesti, joten käytännössä se tulee vähän tuosta kapenemaan vuosien mittaan. Tarkoitus on, että pihapiiristä ei tule mistään kohtaa kovin tarkoin rajattua tai huoliteltua, vaan että kulutuksen kautta pihaan muotoutuu polut sekä ajotiet, ja nurmikko muiden pintakasvien kanssa saa vallata tilaa itselleen haluamallaan tavalla.

Murskettahan tuohon toki uppoaa aivan tuhottomasti, mutta toivottavasti näillä eväillä saadaan kestävä tie!

Myös "liittymä" on leveä, jotta isommallakin autolla selviää mutkasta. Tätä voi sitten myös aikanaan kaventaa jos siltä tuntuu, mutta en usko sille olevan tarvetta.

Voi että kun tuli hyvä mieli nähdä tontilla tapahtuvan jotain! Isäntä oli myös viikonloppuna jututtanut naapureita ja saanut hyviä uutisia kaivosuunnitelmistamme. Alueella on kuulemma oikein hyvälaatuista vettä, joten porakaivo on meidän ensisijainen vaihtoehtomme veden saantiin. Lisäksi jätevesijärjestelmän suunnitelma oli muotoutunut reissuni aikana. Nyt ei rakennuslupapapereista puutu enää muuta kuin lannankäsittelysuunnitelma ja -luovutussopimus. Sen sijaan sähköisen lupahakemuksen sekä paperimuotoisten liitteiden sekametelisoppa vielä aiheuttaa pientä päänvaivaa. Nämä kun saadaan taklattua, niin sitten saadaan lupahakemus vetämään! Jipii... Valoa tnnelin päässä. :)

torstai 29. tammikuuta 2015

Liisteriä

Ei vielä tapettiliisteriä tosin... Tää on niiiiiiiiin hidasta!! Voi tsiisus. Edellisessä projektissa lupapaperit oli kasassa noin kuukaudessa ja lupa irtosi parissa viikossa. Nyt näitä hemmetin papereita on pyöritelty jo yli puoli vuotta, eikä vieläkään ole valmista.

Vielä on tekemättä jätevesijärjestelmän suunnitelma, lannankäsittelyselvitys kanojen myötä, naapurien kuulemiset sekä loppujen papereiden täyttö. Asiaa ei yhtään helpota se, että töissä on tällä erää ihan karsea kaaos (ollut jo useamman kuukauden) ja voimat alkaa olla sitä myöten aika vähissä. Pitää varmaan tossa työreissujen jälkeen helmikuun lopulla pitää reilun viikon loma ja vaan keskittyä raksavalmisteluihin ja lupahakemuksen valmiiksi saamiseen. Olin niin ajatellut, että pidän pitkät lomat sitten raksa-aikana, mutta ehkä nyt on pakko vähän hengähtää, että joskus edes päästään sinne raksavaiheeseen. :D

Tämmöinen tuskan tulostin tällä kertaa. Peace and Love... Eh...