keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Talon paikkaa

Tässä sitä on hissukseen haarukoitu edelleen näitä talotoimittajia. Nyt on saatu tarjouksia niin isoilta toimijoilta kuin pieniltäkin, lamellihirrestä ja höylähirrestä. Kaiken kokoista ja korkuista. Mitään suuria pähkinöitä ei ole vielä tullut pohdittavaksi. Aina kun uusi tarjous tulee, yhden toimittajan etumatka muihin toimittajiin vain kasvaa. Mutta kunhan tässä nyt saadaan viimeinenkin tarjous pöydälle, voidaan ruveta miettimään toimitussisältöä ja jatkoa. Ja kun saadaan toimitussisältö supistettua meille sopivaksi, voidaan vielä kilpailuttaa pari putiikkia, jotta voidaan sitten olla varmoja päätöksestämme.

Käytiin eilen yhden myyjän kanssa tontilla pyörimässä ja samalla tuli mittailtua ja pohdittua talon paikkaa tarkemmin kuin aiemmin. Päätimmekin isännän kanssa, että viikonloppuna mennään mittanauhan, narun, tikkujen ja kartioiden kanssa tontille oikein ajan kanssa ja koitetaan saada talon ja talousrakennuksen kulmia merkittyä. Vaikka pihalla on lääniä vaikka muille jakaa, niin talon sijoittelussa ei ole kovin paljon joustoa. Pohjoisen puolella tulee naapuri vastaan, idässä metsäsaareke ja etelässä metsä. Tarkoitus olisi sijoitella talo kuitenkin mahdollisimman kauas etelänpuoleisesta metsästä, jotta talo saisi aurinkoa muulloinkin kuin keskikesällä ja -päivällä. Kuitenkaan liian lähelle naapurin rajaakaan ei haluaisi mennä. Metsää voi toki hieman harventaa vakavalla harkinnalla, mutta se on kyllä ihan viimeinen vaihtoehto. Kunhan saadaan talon paikka muutoin selville, niin sitten voidaan kevään ja kesän mittaan ihmetellä auringon kulkua ja pihan toimintoja tarkemmin. Pidetään sormet ja varpaat ristissä, että viikonloppuna paistaisi aurinko! En ole käynyt tontilla nyt pariin kuukauteen auringonpaisteella, joten en vieläkään tiedä joko se sinne paistaa! :D Linnut siellä kyllä laulavat.

Menneinä päivinä ollaan myös pohdittu talon väriä ja pääpiirteet on nyt selvät. Piharakennukset tulevat punamullalla ja itse talo keltamullalla. Tarkemmin sävyjä ei olla vielä saatu selville, pitää tehdä koesekoituksia kunhan kevät vähän etenee. Itse ajateltiin keittomaalit tehdä, joskin talon maalaus jää vasta jonnekin 2,5 vuoden päähän. Ainakin tällä hetkellä elämme siinä käsityksessä, että höyläpintaiseen lamelli- tai massiivihirteen voi keittomaalin iskeä kiinni, mutta vasta kun puu on saanut ensin vanheta 1-2 vuotta. Piharakennuksien kohdalla taas pistetään ensin torpat pystyyn, jonka jälkeen sitten maalataan kaikki samalla rytinällä, jottei tarvitse useampaa erää maalia keitellä ja pelätä värisävyjen eroja.

Tällä hetkellä on kyllä aika kiva fiilis projektista. En sitten tiedä miten paljon tässä hommassa auttaa, että yksi projekti on jo takataskussa. Jopa pelottavan pitkälle ollaan pystytty suunnitelmia tekemään. Pintamateriaaleja myöten moni juttu on jo mietittynä: keittiön kaapit, lattiat, seinät pääpiirteittään... Jopa terassin puutavara ollaan käyty läpi. Ja tässä vaiheessa on vielä menty harvinaisen sulassa yhteisymmärryksessäkin isännän kanssa. *koputtaa puuta* Melkein aina kun toinen jotain ehdottaa, toinen tykästyy. Pieniä modauksia sinne ja tänne, mutta selkeästi meillä on aika samanlainen käsitys siitä mitä ollaan tekemässä. Se on jokseenkin iso ero edelliseen projektiin, jossa kaikesta väännettiin kättä kun oltiin rakentamassa omissa mielikuvissamme jotain ihan erilaista. Lopputulos toki sitten kuvasti niitä molempia mielikuvia ja varsin eheänä kokonaisuutena. Tie siihen pisteeseen vain oli kokolailla kuoppainen. :D

perjantai 7. helmikuuta 2014

Väliaikatiedote

Tontilla käytiin, mestari tavattiin ja naapureita tervehdittiin. Muutto on aluillaan (vähän myöhässä), talotoimittajia tavataan ja suunnitelmia tarkennetaan.

Noin niin kuin lyhyesti.

Makkarat oman tontin metsässä maistuivat hyvältä ja mestarin kanssa turinoidessa tuli hyvä fiilis. Alustavat arviot ovat positiivisia ja mestari on vanhana hirsimiehenä aika paljon samoilla linjoilla meidän kanssa monista jutuista. Eiköhän häneltä saa vinkkiä ja neuvoa yhteen jos toiseen asiaan. Lupasi myös vastata hölmöihin kysymyksiimme matkan varrella. :) Se on tärkeetä.

Lämmitysmuodosta ollaan myös päästy jossain määrin selvyyteen. Jutustelu lukuisien LVI-suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa selvensi, että meidän pitää nyt nöyrtyä siihen lattialämmitykseen. Toiminnallisesti se ilmeisesti on ihan hyvä nykytekniikalla, ongelma on vain periaatteellinen ajatus puutalossa risteilevistä vesiputkista. Noh, lohdutetaan itseämme sillä, että rossipohjassa on kuitenkin putket kokolailla käsien ulottuvissa, joten korjaukset ja ongelmat on helpompi hoitaa mikäli tarvetta ilmenee. Ja taatusti vuosikymmenien aikana jotain tuleekin. Mutta se on sitten sen ajan juttu. Ja onhan tuo lattialämmitys kuitenkin sisustuksen kannalta ihan ykkösvaihtoehto.

Vaan lattialämmitys sitten taas tuottaa ahkeraa budjettilaskentaa lämmönlähteen myötä. Maalämpöhän tässä alkaa taas houkuttamaan. Pitää tutkia budjettia ja kysellä tarjouksia. En ymmärrä kauheasti näiden pumppujen päälle, mutta välillä vain mietin, että onko meillä edellisessä tönössä liian tehokas lämmitys, kun ei sitä kovillakaan pakkasilla tartte pitää kuin aika minimillä. Vai onko talo sitten vain niin hyvin lämpönsä säilyttävä muuten... Tuntuu vaan hullulta maksaa järjetön summa pumpusta, joka sitten hurisee käytännössä vain käyttövettä kuumaksi ja lämmittää samalla lämmitysvettä, jota ei suurissa määrin edes tarvita. Ehkä olen käsittänyt vain jotain täysin väärin. :D Ammattilaisten juttusilla nämä asiat onneksi yleensä tuppaavat selkeytymään.

Käytiin tällä viikolla visiteeraamassa myös yhden talotehtaan kahta taloa kahdella erilaisella hirrellä. Vielä kun pääsisi muitakin ihmettelemään. Parilla tehtaallakin ollaan ajateltu pyörähtää. Vähän tässä on päästä pyörällä näiden juttujen kanssa. Kovasti nuo myyjät puhuvat, mutta aitoa keskustelua on vähemmän. Noh, tässä on taas useampi tapaaminen sovittuna. Ensimmäinen niistä sunnuntaiaamuna. Kahtoo mitä tulee.

Hirren korkeus on tällä hetkellä vähän semmoinen muuttuva tekijä. Ei oikein osaa kunnolla hahmottaa mikä korkeus sopisi hyvin taloon. Ehkä se vielä selkiintyy.

Sähkösuunnittelmat päätettiin teettää edellisen projektin sähkömiehellä. Hän viimeksikin otti ensimmäisellä kerralla suunnitelmat nähdessään punakynän käteen ja pisti järjestyksen uusiksi ja käytännöllisemmäksi. Ja hyvin on toiminut. Nyt siis luotamme samaan maalaisjärkiseen lähestymistapaan ja hän saa tehdä suunnitelmat. LVI-suunnitelmatkin teetetään samalla taholla kuin viimeksi. Kaveri on mukavasti opastanut eri asioissa ja urakkatarjouskin on kokolailla edullinen. Hyvin ovat hänelläkin edelliset suunnitelmat tehtävänsä ajaneet, joten helppo luottaa vanhaan ja tuttuun tahoon.

Alustavasti olen myös etsinyt takkamuuraria. Kun ei tuota itse ole pahemmin tullut harrastettua, niin ei osaa yhtään sanoa miten alustavissa ajatuksissamme olevan takan piippu sijoittuisi takkaan nähden. Ja piipun paikka taas pitäisi olla tuossa keväämmällä jo kuitenkin tiedossa.

Mutta kunhan nyt ensin valitaan talotoimittaja. Tällä hetkellä voimme iskeä kaiken ylimääräisen aikamme siihen hommaan. Kun talovalmistaja valitaan, niin päästään eteenpäin piirustuksissa, suunnitelmissa ja lupa-asioissa.