Pylväitä ja hirsiä

Pientä hiljaiseloa blogin puolella arjen kiireiden keskellä, mutta on meillä jotakin turinoitavaa taas. Kuvien muodossa viime aikojen tapahtumia alla. Tänään pidettiin myös palaveri putkarin kanssa tontilla ja päätettiin koittaa ensi viikon lopulla tehdä viemärivedot siihen malliin, että pääsen työstämään alapohjaa eteenpäin. Sitä ennen pitää muutama askare hoitaa ja "toimistohommalistalla" on nippu asioita. Hormista en ole edelleenkään saanut juuri "sitä" tarjousta. Tulisijatarvikkeita en sen myötä ole myöskään vielä tilannut. Nyt pitäisi laskea terassin puiden menekki, pyytää tarjoukset ja tilata. Myös tulisijojen luukut pitää laittaa tilaukseen, puhumattakaan kattopelleistä! Huh... Ei tule tylsää. Myös ikkunatoimittajalle pitäisi saada vähän paperidokumentaatioita laadittua.

Ikkunatoimittajasta puheen ollen, hän lähetti väliaikakuvan ja minä olen ihan in löööööv... Voi vinde miten nättejä. :) Kunhan toimitus on ohi, kirjoittelen tästä ikkunahommelista tarkemmin lisää.

Vihdoin ja viimein saatiin myös följarit asennettua. Ei niissä riittänyt voima pistämään tuota seinää aivan suoraan, mutta eipähän ainakaan levähdä vuosien saatossa. :D Painuminen varmasti hoitaa osan hommasta. Isäntä tässä päivänä eräänä tarkistikin muuten myös nurkkapultit, jotka olivatkin jo ihan huomattavasti löystyneet. Mahtista, talo hakee uomiaan.

Ensimmäisen päädyn levytys, koolaus ja laudoitus on valmiina! Toisenkin päädyn osalta levytys on päässyt alkuun, mutta muut hommat pistivät sen työn hetkeksi tauolle. Kohta jatkuu jälleen.

Viikonloppuna pistettiin pylväitä pystyyn. Käsivoimin ukot tekivät kyllä hurjan homman... Tuommoisella yhdellä pötkylällä kun on painoa ihan kiitettävästi. Mutta niin ne vaan pikkuhiljaa kaikki kuusi tolppaa nousi pystyyn väliaikaisten tukiensa kanssa.

Etuterassi alkoi jo tuntua massiiviselta...

Myöskään saunan/kylppärin vilvoitteluterassi ei jääne häpeilemään itseään. Kyllä vaan on komeat nuo paksut tolpat.

Kun tolpat oli saatu pystyyn, päätin soittaa nosturin paikalle. Suureksi yllätyksekseni nosturi saatiin paikalle päivän varoitusajalla. Tänään siis ruvettiin nostelemaan viimeisiä hirsiä paikoilleen. Etuterassin noin 9 metrinen hirsi tuotti hieman päänvaivaa, mutta kolmeen pekkaan tolppia tuuppien ja hirttä ohjaten se asettui loppujen lopuksi aika näpsästi paikoilleen.

Terassin päätyjen hirret sen sijaan vaativat jälleen mahtavia ergonomisia työasentoja.

Kaik ylhäällä! Saunan terassin "kurkihirttä" ei ole vielä tässä kuvassa asemoitu paikoilleen. Sen miehet tekivät käsin nosturin jo kadottua paikalta. Kohta pääsevät miehet siis taas kattohommiin terassien osalta.

Lopuksi vielä siivoiltiin nosturin avustuksella isoimmat pölkyt, varahirret ja ylimääräinen kattoristikko pois talon läheisyydestä, jotta aikanaan maatöitä päästään tekemään kivuttomammin. Kunhan puuhaan yhden päivän tontilla siivouksen merkeissä, lienee ympäristö myös työturvallisuudeltaan huomattavasti parempi.

Levytyshommia

Vielä ei ole isäntä hommannut itselleen levytyssopimusta sentäs... Viikonloppuna päätykolmio sai levyt suojakseen ja tänään alkoi ulkoverhouksen kiinnitys. Talo tuli taas kertaheitolla enempi talon näköiseksi kun pääty saatiin umpeen. Näin ne hommat pikkuhiljaa etenee.

Ristikoolaushommia ja alkusyksyn maisemaa.

Puhtaan vaaleat panelit ja jo kellastunut/tummunut kehikko. Runkohan meillä saa hapertua ja tummua ainakin tämän vuoden, jotta keittomaali aikanaan tarttuu pintaan paremmin kiinni. Samaisesta syystä myös paneelit saavat harmaantua rauhassa ennen maalausta. Keittomaalin kanssa voisi olla aika mahdotonta saada samaa sävyä aikaiseksi kahdella eri keittokerralla, joten sekä hirret että laudat tullaan maalaamaan aikanaan yhdellä isolla maalierällä.

Allekirjoittanutkin kävi tänään muuraamassa jälleen yhden laastisäkillisen verran tiiliseinää. Hetken kyllä aamusella pohdin jääkö muuraukset tekemättä. Huristin rautakauppaan, suuntasin keulan noutopihalle, lastautin säkit autoon ja ajoin kassaa kohti. Käpytellessäni sisälle, tajusin, että olin unohtanut kaikki kortit kotio. Onneksi isäntä huristi raksalta paikalle pelastamaan allekirjoittaneen pulasta. Siinä auttavaa tahoa odotellessani tepastelin pitkin kaupan käytäviä ja päädyin maalien värihyllylle. Keräsin muutamia mielenkiintoisia vaihtoehtoja esim. lattian väriksi. Miellyin eniten Tikkurilan Piazza väriin. Leppoisa, perinteinen ja turvallinen vaaleanharmaa. Kuitenkin pehmoinen sävy. Tummempia sävyjä arvoin pirttipöydän jalkaosaan. Kansi olisi tarkoitus vahata tumman tammen sävyiseksi. Mihinkään tulokseen en tullut, joten arpominen jatkukoot edelleen...

Samat hommat aina vain

Välilllä tuntuu, että tietyt työvaiheet eivät lopu ikinä. Mutta tänään taisi tulla aluskatteen ruodelaudat vihdoinkin paikoilleen joka paikkaan! Toki etuterassin katto puuttuu vielä kaikkineen, kuten koko terassikin, mutta muutoin. :) Myös tiiliseinä on yksi ikuisuusprojekti.

Tulisijatarvikkeista ollaan askarreltu tarjouspyyntöjä ja nyt pitäisi vielä piipun toimittaja valita. Toisaalta pitäisi myös päättää, millainen piippu meille tulee. Tarjouspyyntöjen kimppuun siis.

Tiiliseinä kuitenkin vetää asukkaita puoleensa.

Mäntsälän rakennuksen aikoihin jo naureskelin meidän ergonomisten työasentojen kirjoa. Tässä nyt sitten tämän projektin osalta samaa satoa... Erkkerin katto jää niin lähelle ison katon räystästä, että isäntä on jo pohtinut pienempien jälkipolvien hyödyntämistä työvoimana. :D

En kauheasti tykkää kiipeilä katolla, mutta sen verran kapusin telineille, että sain kuvan laudoitetusta erkkerin katosta. Nyt vain peltejä tilaamaan!

Maisema alkaa muuttua syksyisemmäksi. :/

Ja tiiliseinä on noussut jo reiluun pariin metriin! Styrokspaalin päältä ei enää yletä... Pitää tehdä uudet viritykset. Muutama rivi vielä ja sen jälkeen pääsen askartelemaan oviaukon ylitystä. Jänskää.

Viikonlopun etenemä

Nyt on sitten virallisesti syksy. Onneksi alkava viikko pitäisi silti olla vielä leppoisaa säätä. Josko hommat raksalla etenisivät kohtalaista tahtia. Eilen kaatosateessa miehet pistivät erkkerin aluskatteen paikoilleen ja tänään oli vuorossa ruodelaudat.

Erkkeri tuli heti paljon suuremman näköiseksi ja koko talo sai vallan uuden ilmeen kun katto alkoi hahmottua. 

Myös ikkunat saivat muovit niskaansa, joten monesta kohtaa tönö on jo jollain tapaa sateelta suojattu.

Minäkin pääsin vihdoin ja viimein taas raksalle koko päiväksi ja mitäpä muutakaan sitä olisi tehnyt kuin muurannut seinää.

Muurattuani kauheaa vauhtia loppuja laasteja auringon laskiessa, kävi pari kertaa mielessä, että olisi hyvä roudata raksalle jo työmaavalot... Tällä erää koitin tiirailla tiilejä suht koht suoraan ja vielä töiden loputtua varmistin linjat kännykän valossa. :D Yllättävän asiallista jälkeä sain aikaan. Kohta on muuraus puolessa välissä!

Kulmia ja harmaita hiuksia?

Viimeviikko oli raksalla melko hiljainen, mutta nyt on taas pari päivää ollut touhua. Eilen tosin sade ajoi miehet pois puuhistaan ennen aikojaan. Ei nyt kyllä säät sousi pientä rakentajaa ollenkaan. :/ Onneksi tänään oli taas parempi keli.

Sää sen sijaan suosii sieniä. Allekirjoittaneen on oikein pitänyt ruveta opettelemaan tunnistamaan sieniä, jotta oman metsän herkut saataisiin osuvasti talteen. Monta kertaa on jo herkuteltu kantarelleilla ja seuraavaksi aion iskeä näppini suppilovahveroihin. Niitä kai nämä ovat? :D

Kyllä on turhan monta mutkaa erkkerin katossa. Ainakin jos isännältä kysytään... Mutta hyvinhän tuo homma etenee. Vielä toinen pääty, ja kohta pääsevät virittelemään aluskatetta paikoilleen tännekin. Sittenhän meillä onkin sateelta suojassa melkein koko tönö! Vain päätykolmiot pitää levyttää, koolata ja laudoittaa. Ikkunat ajattelin muovittaa tämän viikon aikana, jotta ei pääse sade niistäkään kiusaamaan.

Itse pistin tänään muutamat uupuvat lattiavasat paikoilleen ja sen jälkeen asettelin valujen alle aikanaan tulevat vanerit väliaikaisiksi kulkuväyliksi. Helpottaa muuraushommia huomattavasti.

Erkkeripuuhaa

Isäntä kävi sunnuntaina pistämässä aluskatteen harjan yli, joten nyt on tönön pääosa sateelta suojassa. Erkkerin katon kanssa sen sijaan riittää päänvaivaa. Mitään selkeitä kuvia meillä ei näistä ole, vaan aika paljon joudutaan soveltamaan. Isäntä on vanhemman polvensa kera askarrellut muutamia puita jo paikoilleen, mutta välillä tarvitaan hieman ajatustyötä. Tämä viikko on vähän rauhallisempi raksaamisen suhteen, seuraavalla sitten toivottavasti enemmän tohinaa.

Vaan onpahan mukavaa kun ei enää sada niskaan. :)

Koska sade ei pääse enää yllättämään, päätin aloitella räystäslautojen maalauksen sisätiloissa. Erinäisiä foorumeita ja juttuja luettuani päädyin lopulta petrooliöljymaaliin. Hankasin ensin ohkasen kerroksen kunnolla puuhun kiinni ja heti perään reilulla annostelulla. Jälki ainakin on ihan hyvää, toivottavasti myös tarrasi hyvin pintaan kiinni. :)

Erkkerin ensimmäisiä kattovasoja paikoillaan. Erkkerin pitkä seinän päälle miehet nostivat vielä puolikkaat hirret, jotta saatiin kaikki tasot oikeaan korkoon.

Ja räystäslautoja maalaan tällä erää siksi, että pitkän lappeen räystäisiin on aika hippasen vaikea päästä käsiksi siinä vaiheessa kun erkkerin katto alkaa olla ummessa. Josko saisin siis tarpeeksi lautoja maalattua vielä ennen kuin miehet ovat aluskatevaiheessa. Siihen kyllä menee vielä tovi, sen verran jänniä kulmia tuossa joutuu askartelemaan.

Tikkutalo. :)

Infra kuntoon

Nyt alkaa olla pakolliset pahat aika hyvällä mallilla, sillä tänään meille käytiin poraamassa kaivo. Isännän kanssa tuijotettiin miten paljon pölyä tuli mistäkin reiästä, että onko se kallio jo löytynyt vaiko eikö. Melkein loppui kynnet kesken kun niin jännitti. Vaan vielä mitä, kerrankin joku asia menee vähän helpomman (ja halvemman) kautta. Kallio löytyi 4 metrin syvyydestä ja vettä alkoi suihkuamaan 50 metrin paikkeilla. Poraus tehtiin lopulta 70 metriin (mikä taisi jonkin sortin minimikin olla). Nyt odotellaan vain pumppua, jotta saadaan raksa-aikainen vesi käyttöön. Ah... Olipa ihana nähdä kirkkaan veden suihkuavan roipelavalle kun tässä on nyt koko kesä lotrattu ojaveden kanssa. Meidän perustuksetkin saattaa muistuttaa jossain suhteessa fossiilipesäkettä, sillä laastin seassa on taatusti muutama nuijapää, vesimittari sun muu minivipeltäjä...

Poraus käynnissä...

Minä olen nyt kolmena päivänä käynyt muuraamassa tätä seinää, ja voi jee kun etenee hitaasti. Kai se joskus valmistuu. Edellisen postauksen jälkeen oma vanhempi polveni jo soitti hermostuneena selostaen saumausmuurauksista ym. Kieltämättä jälki on aika roisia, mutta niin on tarkoituskin. Olen tullut siihen tulokseen, että tiilien muuraamisessa olen aloittelevan harjoittelijan taitotasolla. Ennen muinoin allekirjoittanut olisi juurikin isketty muuraamaan niitä seiniä, mitkä rapataan piiloon. Noh, onneksi tässä tavoitellaankin juuri sitä ilmettä! :D Olen siis juuri sopivan surkea. Ja me kyllä tykätään tuosta seinästä. Siitä tulee hieno (eli siis sopivan karmea)!

Vielä lähikuvaa muurarimestarin tyylinäytteestä. :D

Oikealle lyhyen seinän viereen tulee uuni ja mikro, ja siitä kameraan päin keittiön tasoa. Vasemman seinän eteen tulee leivinuuni, hormi ja takka, sekä keittiön saareke. Vähän jo jännitän tuota oviaukon ylitystä. Tarkoitus on tehdä siihen perinteinen holvirakenne, joskin suoralla alapinnalla. Saas nähdä miten onnistuu. Ennen sitä pitää kuitenkin saada työskentelyalustaksi vaneria tuohon ympärille. Nytkin alkoi olla jo aika taiteilua kun tuolla seinän takana on pelkät lattiavasat "korokkeena".

Ennen vanerien laittoa vain pitää saada niiden paikat sateelta suojaan. Aluskate alkaa olla harjan suojausta vaille valmis! Eli seuraavan raksapäivän aikana pitäisi aluskate olla kaikkialla paikoillaan. Sen jälkeen sitten ukot rupeavat askartelemaan erkkerin kattoa ja päätykolmioiden levytystä.