Rakennuslupa - Erä I

Noniin, nyt on meidän rakennuslupa alustavasti käyty läpi kunnan toimesta. Tuloksena pitkähkö korjauslista. Helpoimmat hommat ovat muodollisuuksia ja ne on helppo korjata, mutta lupakuviin tehtävät muutokset vaativat jälleen talotehtaan puuhaa. Sinne suuntaan lähtikin heti kilometrin mittainen sähköposti kera muutospyyntöjen... Saas nähdä millä aikataululla he ehtivät muutokset tekemään. Sen verran on osa ihan työläitäkin ja näin kesän korvalla on talotehtaallakin aikamoista hurlumheitä.

Ainoa oikeastaan puuttuva osa hakemusta oli värisuunnitelma. Meidän on tarkoitus maalata rakennukset keittomaaleilla aikanaan ja tehdä maalit itse. Siispä mitään tarkkoja värikoodeja en pystynyt suunnitelmaan laittamaan. Saas nähdä miten kunta tällaiseen ehkä hieman erilaiseen värisuunnitelmaan suhtautuu. :)

Päärakennus on tarkoitus maalata keltaiseksi keltaokran sävyllä.

Piharakennukset taas saavat niskaansa italianpunaisen keittomaalin.

Kaikkiin rakennuksiin nurkkalaudat, ikkunapielet ym. tulevat valkoisiksi ja katot tummanharmaiksi. Tällainen värimaailma meille. :)

Joku liikahti!!

Maanantaina laitoin kuntaan viestiä ja kyselin lupaprosessistamme. Sieltä valiteltiin, että lupaa ei ole vielä otettu käsittelyyn jonojen pituuden takia. Noh, jätevesijärjestelmän suunnitelmakin makaa meillä tällä hetkellä keittiön pöydällä. Unohdin ottaa sen töihin matkaan skannattavaksi ja hakemukseen liitettäväksi.

Mutta! Jotain sentäs tapahtuu. Kunnan ympäristöpuoli antoi lausunnon meidän kanalahankkeesta sekä maalämmöstä (jota siis nyt ei välttämättä edes tule). Meille oli annettu ohjeistus, että kanalaa varten tarvitaan lantala ja lannanluovutussopimus. Minusta nämä kuulostivat jokseenkin omituisilta vaatimuksilta, joten esitin lannankäsittelyä kestopehkulla ja kompostoinnilla, kompostia myöhemmin kasvimaan lannoitteena käyttäen. Ja tämä nyt sitten kelepoo. Hyvä niin. :) Kunhan kompostorien valumat estetään.

Meidän tonttihan siis on pohjavesialueella, joten kaikenmoisia ylimääräisiä kommervenkkejä on matkassa. Mutta nyt on ehkä ne suurimmat sen osalta onnistuneesti hoidettu. Jesh!

Meille siis tulee kanoja! Nyt ei ole enää esteitä... :) Rakennusvaiheessa vain pitää vielä mitan kanssa tarkasti varmistaa, että kanalan etäisyys on vähintään 50 metriä naapurin oleskelupihasta (elleivät sitten anna suostumustaan lyhyempään etäisyyteen), mutta tämän ei pitäisi kyllä olla ongelma.

Syreeniaitaa

Noniin... Nyt on ensimmäiset syreenit kaivettu paikoilleen. Huh heijakkaa kun sai isäntä lapioida niska limassa. Tiukkaa savimaata. :) Tuleva naapuri, ammatiltaan puutarhuri, kävi kyllä lohduttelemassa, että kyllä ne siitä muutaman vuoden päästä virkoavat. :D

Juu'u... Hidasta oli. Saatiin eilisen päivän aikana 7 taimea maahan, tänään koitetaan pistää kolme. Jossain vaiheessa sitten loput. :) Savimaata paranneltiin sekoittelemalla siihen multaa. Kahtotaan mitä tuloo.

Jäihän siihen tuota pihamaata vielä jonnin verran työstettäväksi. :D Kiva olisi jos nuo muutamat kasat tuosta saataisiin tasoitettua ja pellon keskelle vedettyä yksi salaoja, niin pääsisi puitakin istuttamaan tien varteen. :)

Kevättä rinnassa

Koska rakennuslupa nyt vain kestää ja kestää ja kestää ja... Kestää... On pakko keksiä muutakin puuhaa. Kevätaurinko niin houkuttelevasti paistelee ja meillä on iso maapläntti myllättävänä! Ja kyllähän tätä puuhaa pieni ihminen keksiikin jos jotakin!

Tärkein homma on raivata metsänlaitaa vielä hieman lisää, jotta uuden pihatien ja metsän väliin saadaan kaivettua oja. Nyt risukossa kulkee vanha ojan painanne, jonka pohjalla oletettavasti kulkee salaojat. Yksi putki nimittäin sojottaa suoraan keskelle tulevaa pihapiiriä ja laskee näin ollen kaikki valumavedet suoraan siihen. Tarkoitus on kaivaa tuo putki poikki, tukkia ja ohjata valumavedet suoraan rakennuspaikan ohi avo-ojassa. Nyt jo on valumavesiä kuitenkin ohjattu pois rakennuspaikalta ojittamalla muutamalla kaivannolla piha-aluetta. Tämä onkin auttanut huomattavasti maan kuivatuksessa ja pellolla on tällä hetkellä oikein mukava tepastella ilman kumisaappaitakin!

Ajattelin sopia tälle tai ensi viikolle myös juttutuokioita eri lämpöpumpputoimittajien kanssa. Sillä mikäli päädymme nyt sitten maalämmön sijaan kuitenkin ilmalämpöpumppuun, niin myös iso osa pellosta ja tien varresta voidaan maisemoida jo valmiiksi! Eipähän tarvitse kaivaa satoja metriä putkia maahan...

Mutta jo ennen mitään kaivurihommia voin tehdä ihka ensimmäiset istutukset, ja nepä aionkin siis tehdä tällä viikolla! Päätien varteen ei tarvitse maatöissä koskea ja aiommekin kasvattaa siihen hyvin perinteisen vapaasti kasvavan syreeniaidanteen. Tein eilen laskelmat taimien lukumäärästä ja tänään huristelen taimitarhan kautta katsomassa minkälaista kuljetuskapasiteettia ne tarvitsevat. Hong Kongin alennuksesta käyn noukkimassa jokusen säkin tarjousmultaa istutuskuopan maan parannukseksi, pari kanisteria täyttelen vedellä ja sitten vain hommiin! Keskiviikkona kaivan lapion esiin. :)

...

Hiljaista on kuin huopatossutehtaalla. Ei täällä kauheasti mitään talon eteen tapahdukaan. :)

Noh, jotain sentäs. Sähkösuunnitelmasta ajattelin tehdä viikonloppuna ehdotelman sähkösuunnittelijalle, jonka tapaan/jonka tapaamme ensi viikolla. Se on jo hyvä askel eteenpäin kyllä. Talotehtaalta tuli myös mittapiirustukset perustussuunnitelmia varten, joten niitä lähdetään työstämään seuraavaksi. Kyselin alustavasti myös maatöiden tekijän kesän aikatauluja ja harkitsin paalutusputiikkien nettivertailun tekemistä.

Lämmitysmuotoa on isäntä myös pohtinut. Pitäisi LVI-suunnittelijan ja lämpöpumpputoimittajien kanssa puntaroida, josko maalämmön sijaan sittenkin olisi järkevää ottaa vesi-ilmapumppu.

Rakennusluvasta ei mitään uutta... Koitan vähän täydentää ja tarkentaa vielä hakemusta ja sitten soitan kuntaan ja kyselen mitäs ny.

Voihan akkuna!

Kävimme siis maanantaina talotehtaan juttusilla ja tarkoitus oli sopia vielä tekemättömistä pienistä muutoksista, joita haluamme lopulliseen tönöön. Yksi pääaiheista oli ikkunoiden korkeus. Alkuperäisissä kuvissa pääosa ikkunoista on 9x14 kokoa ja 70 senttimetrin etäisyydellä lattiasta. Näin ollen ikkunoiden yläpää on 2.1 metrin korkeudessa, eli samalla korkeudella kuin ovin yläkarmi. Noh, meillä on kuitenkin lasikuistia lukuunottamatta huonekorkeus 2.8 metriä, joten tuo tarkoittaisi aikamoista rakoa katon ja ikkunan välissä. Meillä oli Mäntsälässä huonekorkeus 2.6 metriä ja ikkunoiden yläkarmit korkeudella 2.3 metriä. Tämän takia sitten silloin syksyllä teippailimme ikkunaa olohuoneemme seinään, jotta näkisimme miltä ikkunan mittasuhteet näyttävät mitoilla 9x16. Kapea ja korkea siis. Haluamallamme puitejaolla se silloin näytti kivalta.

Tätä sitten ehdotettiin maanantaina, mutta keskustelun tuoksinassa muutimme mielemme. Päädyimme sittenkin entiseen ikkunoiden kokoon. Jo samana iltana kuitenkin kävi aihe mietityttämään enemmänkin... Nyt olen sitten piirrellyt kuvia IKEA:n keittiösuunnitteluohjelmalla sekä Hämeen Puutyön kotisivujen ikkunalaskurilla, jotta kokonaisuus hahmottuisi.

Alan itse kallistua sitten kuitenkin korkeamman ikkunan puoleen, jonka myötä myös ovien päälle saataisiin korotusikkunat... Nämä eivät tietenkään näissä havainnollistamiskuvissa näy. Kuitenkin edelleen epäilyttää 900mm leveä, jakokarmeilla varustettu ikkuna. Jääkö tuosta tarpeeksi pinta-alaa toljotella maisemia?

Ensin 9x14 ikkuna ja sen puitejako ja mittasuhteet.

Ja tässä lasiveranta (ruokailuhuone + työhuone/vierashuone) matalammalla ikkunalla.

Aikuisten makkari matalammalla ikkunalla.

Ja vielä köökki matalammalla ikkunalla. Samalla siis peak preview myös tulevaan keittiösuunnitelmaamme... :) Ja vasemmassa kulmassa näkyy myös syy siihen, miksi niitä vanhoja tiiliä viime kesänä koitettiin hommata. Tiiliseinä ei siis ole kantava seinä, vaan ihan puhtaasti koriste.

Ja tässä sitten tämä enempi suosiossa oleva korkeampi ikkuna. Tällä puitejaolla eivät minusta korkeus ja kapeus ole riitasoinnuss akeskenään... Vai?

Lasiverannan kohdalla ikkunat ja ovet kyllä sitten hipovat jo kattoa kun kuistin kodalla huonekorkeus on vain 2.5 metriä. Mutta minusta se sopii kuvaan...

Makuuhuoneen osalta pelkäsin kovasti, että tuo korkea ja kapea ikkuna olisi jotenkin omituisen ja orvon näköinen... Mutta tuo risteävä hirren pääty, joka kuvassa näkyy valkoisena tolppana, jakaa huonetta juuri sopivasti, eikä ikkuna jääkään kovin yksin.

Ja viimeisenä vielä köökki.

Miltäs näyttää? Ollaanko oikeilla jäljillä jos koitetaan ajaa läpi nuo korkeammat ikkunat? Toki homma riippuu vielä hirsien lujuuksista, mutta mutta...

Josko sittenkin jotain positiivista

Nyt on pakko varovasti myöntää, että alan tykästyä sittenkin tuohon Lupapiste.fi -palveluun. Nops naps vain kunta lisäsi hakemukseemme lainhuuto-otteen, kiinteistörekisteriotteen sekä kiinteistörekisterin karttaotteen (lisämaksusta tosin, mutta kuitenkin). Samalla sain ilmoituksen, että paperiset lupakuvat toimitetaan kuntaan vasta kun lupa on myönnetty. Ööö... Siis oikeasti?!?

Ehkä tämä järjestelmä sittenkin helpottaa ja yksinkertaistaa toimintoja. Ehkä!

Noh, emme kuitenkaan saaneet viime viikolla lupahommia kasaan. Rakennuslupa on kyllä jätetty käsiteltävätksi kuntaan, mutta siitä puuttuu edelleen jätevesisuunnitelma. Tämä siksi, että kun papereita selvitellessäni rupesin tarkastelemaan suunnitelmaa, tajusin ettei se olekaan pohjavesialueelle käypä. Suunnitelman tekijältä oli jäänyt tämä seikka huomioimatta, joten nyt odottelemme sitten päivitettyä versiota. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli joku aivan HC (ja siis sika kallis) biopuhdistamo, mutta nyt kun mustat vedet tulee johtaa umpisäiliöön, niin puhdistamoksikin riittää vähän keveämpi (ja edullisempi) vaihtoehto.

Lisäksi pitää vielä asemapiirtäjää kiusata muutamalla muutoksella. Tässäkään kohtaa taas ei ole joko omat tai muiden aivot olleet ihan oikeassa asennossa. Asemapiirtäjä tiedusteli, että tulostammeko kuvat itse vai tulostaako hän ne. Hinta oli kohtuullinen, joten pyysin häntä tulostamaan ja lisäämän kulut laskuun. Noh, nyt meillä on hienosti printattuja asemapiirustuksia, joista puuttuu jätevesijärjestelmän tiedot... Tämä on niin tätä taas. :D Onneksi tässä kohtaa ei puhuta tonnien tuhlaamisesta, mutta ei näitä "kymppi sinne, kymppi tänne" -juttujakaan ole raksaprojektissa varaa kovin paljon tehdä. Pienet purot, isot virrat jne.

Mutta silti on suhteellisen toiveikas olo! Ehkä me oikeasti päästään tänä vuonna rakentamaankin!

Maanantaina käydään myös talotehtaalla kirjaamassa ylös vielä pienimuotoiset muutokset, joita lopullisiin kuviin haluamme. Katsotaan mitkä onnistuu nuin vain, ja mitkä vaativat jumppaamista. Ei niitä montaa olekaan, mutta jokunen... Lähinnä ikkunoihin ja oviin liittyen, tai oikeastaan niiden aukkoihin. Ikkunat ja ovet itsessään kun tilataan muualta.