Raivaushommaa

Isäntä heilui tänään moottorisahan kanssa. Metsänlaidan risukkoa ja pientä puustoa piti karsia, jotta saadaan tien ja metsärinteen väliin oja. Tällä estetään aikamoisten vesimäärien valuminen suoraan pihamaalle. Myös jätevesisäiliö vihdoin siirtyi omalle maalle pois naapureiden nurkista ja kiertopihan pääsi ajamaan ympäri! Voin jo nähdä sen keskellä matalan heinikon ja jonkin kivan lehtipuun taimen... Naureskelin isännälle, että sitten eläkkeellä voidaan sen lehtipuun alle iskeä penkit ja pöytä kesäisiä kahvitteluja varten. Siis vasta kun rungon paksuus ylittää pöytälankun leveyden. :D

Alkuunsa oltaisiin haluttu välttää risukon kaatamista, koska nuoret puut ja pajukot kaartuivat niin kovin kauniisti tien reunan päälle. Mutta pakkohan se oli. Onneksi tuosta ei nyt nuo puut ihan heti lopu, joten eiköhän tuo kesällä varsin mukavalta näytä näin karsimisen jälkeenkin. Ja lisäksi pääsy metsään helpottui aikalailla, kun ei tarvitse rämpiä risukon läpi.

Ajattelin, että voisin kerran viikkon ottaa tällaisen yleiskuvan koko raksasta. Tässä siis ensimmäinen. Pihatie on nyt siis tähän vaiheeseen valmis. Sitä tullaan kyllä vielä hieman siirtämään ja muokkaamaan myöhemmin, koska nyt kun talon paikat on selkeästi merkitty, oli tie päätynyt hieman vinkkeliin alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Mutta ei niin paljon, että tämä tuottaisi ongelmaa. Pihan ja pellon pohjan väliin on myös nyt kaivettu oja, jotta pihamaa saadaan pidettyä kuivana kun nuo lumimassat alkavat tosissaan sulaa.

Tämä maatyövaihe on kyllä kiva kun niin paljon tapahtuu niin lyhyessä ajassa. Tällä tahdilla ensi viikolla jo paalutetaan!