Tehtävälistoja ja lupahuvia

Nyt on viikon ajan laadittu tehtävälistoja ja oltu yhteyksissä eri tahoihin. Pääpiirustukset on toimitettu kuntaan paperikopioina ja tarjouspyyntöjä lähetelty. Tänään oli myös mukava hetki kun edellisen projektin putkari vastasi soittamalla tiedusteluun ja heti löytyi tuttu yhteinen sävel. Tässä projektissa kun koitetaan hieman pienentää teetettyjen töiden määrää ja tehdä enemmän itse. Esim. IV-putkien vetoja, lattialämmitysputkien taivuttelut ym. simppelimpää puuhaa.

Mutta lupahupia tosiaan saadaan taas meidän puuliiteristä. Siis aivan järjetöntä, että tuommoinen rakennelma, joka valmiiseen pihapiiriin menisi pelkällä ilmoituksella, vaatii tässä tapauksessa rakennusluvan... Luvan itsensä hinta on parisataa, ja nyt luvan ehtona ovat myös rakennepiirustukset. Jos ne oikeasti pitää vielä jossain insinööritoimistossa teettää, niin johan tää prosessi maksaa enemmän kuin itse liiteri... Naurattaa ja itkettää. Että elkää te muut olko yhtä tyhmiä kuin me. Jos kunnan rakennusohjeessa sanotaan, että uudiskohteessa kaikki pihapiirin rakennelmat on ilmoitettava lupavaiheessa, niin älkää uskoko. Rakentakaa talo ensin ja puuliiteri sitten kun rakennusvalvoja on talon osalta kadonnut maisemista. Säästäisi pitkän pennin. Mutta mitäs me byrokratian edessä hyväuskoiset hölmöt...

Rakennuslupa!

19.1.2016 jää nyt sitten historiaan päivänä, jolloin saimme vihdoin ja viimein rakennusluvan! Sen kunniaksi kävimme naatiskelemassa kakkukahvit. :) Tässä lupaprosessin aikana on kyllä tapahtunut yhtä jos toista. Viimeisimpänä lisämausteensa meidän raksa-arkeemme on tuonut marraskuussa syntynyt uusi rakennusmies. Nyt kun lupien myöntämisen jälkeen tulee päivät täyttymään vaippojen lisäksi taloprojektin organisoimisesta, kilpailutuksista, aikataulutuksista ym., niin saa nähdä miten tiiviisti ehdin blogia päivittämään. Mutta koitan pitää teidät ajan tasalla missä mennään. Tarkoitus on edelleen raportoida rakentamisen vaiheista suhteellisen tarkkaan sekä kuvin että sanoin. Ehkäpä siitä on apua muillekin hirsirakentajille ja ainakin oma tönömme tulee hyvin dokumentoitua. :) Aiemmissa kommenteissa kyseltiin myös kustannusten perään. Tulen lisäilemään kustannuksia myös kunhan hommat etenevät. Pysykäähän siis kuulolla.

Tästä se siis taas ihan tosissaan lähtee!

Tämän viikon ohjelmassa on keskustella mestarin kanssa, pyytää allekirjoitetut piirustukset talotehtaalta, saada LVI-suunnitelmat tilaukseen, kartoittaa ikkunoiden, ovien, katon ja paalutuksen toimittajia/tekijöitä ja aloittaa niiden kilpailutus sekä hoitaa virallisuuksia pankin kanssa. Maamieheen pitää myös ottaa yhteys ja keskustella töiden aloituksen ajankohdasta.

Ensi viikolle jää kaivon ja sähköliitttymän selvittely.

Olen ihan innoissani! Vihdoinkin!!

Täyttömaata

Onni on hyvä maamies. Niin nytkin. Maatöiden tekijä laittoi eilen sähköpostia ja kyseli, että mikä on lupatilanne ja voisiko saatavilla olevaa täyttömaata käydä kippaamassa tontille... Noh, isäntä sitten soitteli hälle tänään perään ja tosiaan, ilmaista maata ja myös pelkillä kuljetuskuluilla saatavaa muuta maata olisi tarjolla. Ja keskustelun tuoksinassa totesivat myös, että tokihan peltoa voi salaojittaa, vaikka ei rakennuslupaa vielä oliskaan. Lienee totta. Kukapa sitä kieltäisi. :) Lähiaikoina ollaan yhteyksissä, niin saa nährä mitä siitä seuraa. Ehkä meillä oikeasti tapahtuu jotain jo ennen talvea!!

Puhelu mestarillemme vahvisti myös, että viimeinenkin (edelleen siis salakavalasti sieltä uupui yksi) lippunen on nyt kuosissa lupahakemusta varten. Huomenna ehkä tapahtuu jotain. Tai sitten ei. Mutta kyllähän tämä väistämättä alkaa jo voiton puolelle kääntyä.

Ja kun ulkona syksy on kauneimmillaan ja aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta, niin mikäs tässä on hymyillessä. Romppeetkin on siirretty uuteen motivaatiokämppään. Näin ne hommat etenee. Hitaasti, mutta varmasti. :) Oottakeehan vaan kun vauhtiin päästään...

Hakemuksen tila on muuttunut!

Pieni välitanssin paikka... Rakennuslupa on otettu käsittelyyn tänään! (joo, se voi tulla bumerangina takaisin ja joo siinä voi edelleen kestää vaikka vuosia, mutta se on käsittelyssä!!) 

Yksi askel eteen, viisi taakse...

Mä taidan tehdä seuraavan blogipäivityksen vasta kun meillä ne rakennusluvat on. Juuri kun oltiin innokkaasti saatu hoidettua kaikki korjauslistan hommat, niin johan rakennusvalvonta keksi lisää juttuja, mitkä niistä kuvista uupui. Voin myöntää, että sapetti. Että ei sitten siinä samalla kertaa kolme kuukautta sitten voinut niitäkin listata... No ei kun taas talotehtaalle viestiä, että hei, vielä olis pari juttua... Ja nyt sitten taas ootellaan, että talotehdas ne muutokset ehtii tehdä. Alan olla niin kypsä tähän vehtaamiseen. Vaan pakkohan tämä on läpi käydä, että päästään asioissa eteenpäin. Masentaa vain katsoa tuota kalenteria, miten kuukaudet juoksee hirveetä tahtia.

Kovasti isäntä haaveilee, että vielä syksyllä ehdittäisiin perustukset tehdä ja talvella voisi pistää talousrakennusta pystyyn. No ei tällä tahdilla kyllä taida onnistua. :(

Mutta hommattiin se raivaussaha ja käytiin niittämässä pariin kertaan. Kyllä siellä vielä parille illalle riittää puuhaa itse niitossa ja sitten pitäisi vielä niittojäte kerätä yhteen nippuun metsän laitaan. Jotta ei tässä tekeminen pääse loppumaan kuitenkaan. Kuvia en tosin nyt räpsinyt kun en muistanut. Mutta tuli avaramman näköistä taas kun sai vähän viidakkoa hallintaan.

Kaiken muun lisäksi ruvetaan nyt etsimään uutta motivaatiokämppää kun nykyinen menee vuoden vaihteessa alta. Ei ajateltu jäädä sitä odottelemaan vaan katsotaan nyt heti mitä tarjontaa on ja mistä mahdollisesti uusi koti löytyisi. Jotta eipä se Sipooseen muutto nyt sitten ollutkaan vielä se seuraava. Yksi kerta pitää vielä harjoitella... Ainakin.

Heinäkuun uutiset

Olen varovaisen innostunut... Meillä on nyt kaikki korjauslistan kohdat rustattuna ja liitteet Lupapalvelu.fi -palvelussa! Nyt odottelemme vielä pääsuunnittelijan sähköistä nimmaria liitteisiin ja avot... Kunta pääsee töihin. Jännää. Pitääkin samaan hengenvetoon todeta, että näin kesäaikanakin Sipoon rakennusvalvonta on toiminut aivan upeasti! Vastaukset kysymyksiin on saanut saman päivän aikana ja hommat ovat sen suhteen edenneet joutuisasti.

Muutenkin pientä edistystä on jälleen tapahtunut. Nyt meillä on perustussuunnitelmat valmiina sekä päärakennukseen että talousrakennukseen! Meidän taloon tulee 26 paalua. Hmm... Se on paljon se. Mutta ei niin paljon kuin pahimmissa kauhukuvissa. :D Kohta pitääkin lähteä liikkeelle paalutustarjouksia kyselemään.

Käytiin myös viikonloppuna tontilla tarkoituksena kerätä ahomansikat parempiin suihin. Mutta ennen kuin ehdin edes ajatella koko mansikoita, vedin herneen nenään jättiputkille. Mrh. Niinpä suhattiin suoraan tavarakasalle, josta noukittiin viikate. Siis oikeasti... Eihän sitä meidän niittyä kukaan hullu viikatteella pistä nurin, mutta kun suututti. Pakko oli päästä riehumaan.

Isäntä aloitti riehumisen raivaamalla kulkureitin trampalle. Kun hän siirtyi putsaamaan itse tramppaa, minä jatkoin viikatteen kanssa heilumista. Sainkin kaikki tässä kuvassa näkyvät putket nurin, mutta niitä jäi vielä semmoinen neljä kertaa sama määrä. :D Tarkoitus onkin niiton hoidon takia joka tapauksessa hommata raivaussaha, jolla työ hoituu hieman inhimillisemmin. Nopeammasta en tiedä, mutta vähemmillä rakoilla. Josko jo ensi viikonloppuna päästäisiin pöristelemään.

Sen verran olen ehtinyt putkista opiskella, että elokuussa vasta tosissaan siementävät. Eihän niistä taida tuolla niitolla itse päästä eroon, mutta jos kuitenkaan eivät nämä yksilöt ainakaan enää levittäisi siemeniään muualle. Lisäksi ihan tuon niityn perusolemuksen kannalta on tietty hyvä tehdä säännöllisiä niittohommia. Ja varsinkin nyt kun tuntuu osa pienemmistä kasveista jääneen aika elinvoimattomiksi suurten vallatessa alaa.

Yhtäkkiä myös muistin, että niin tosiaan! Meillähän on myös niitä syreenejä jossain! Ei muuta kuin hyvällä arvauksella ojan yli ja etsimään aidan kasvupaikkaa. Aika nopeasti se löytyikin ja kun sain ensimmäisen puskan näkyviin, hypin ilosta. Ne on elossa! Valoa ne eivät ole varmaan saaneet pariin viikkoon, mutta vettä sitäkin enemmän. :D Myös ne onnettomat yksilöt, joita en ole vielä edes istuttanut, voivat paksusti. Hyvä hyvä. :)

Ja vaikka ottikin pattiin, niin on se vaan nätti. :)

"Pientä" kesäpaniikkia

Tää lupaprosessi vie allekirjoittaneen mielenterveyden. Tilanne on se, että piharakennusten kuvat ovat edelleen talotehtaalla korjattavana ja ennen niiden saapumista lupaprosessi ei etene. Juttelu tänään suunnittelijan kanssa tuotti suuria sympatioita hänen kiirettään kohtaan, mutta valitettavasti meidän suunnittelutarveratkaisun asettama deadline lupaprosessin alkamiselle ei nyt enää kauheasti jousta. Pakko on painostaa... Onhan noita kuvia nyt pyöritelty jo hyvä tovi ja viimeisimmätkin korjauspyynnöt lähetetty jo noin 6 viikkoa sitten.

Lupahakemus kun pitäisi siis saada "sisään" viimeistään 15.8. Alkaa viikot käydä vähiin... En ole kyllä vielä selvittänyt mitä sitten jos ei ehditä. Onko suunnittelutarveratkaisulle mahdollista hakea lisäaikaa vai pitääkö sekin prosessi sitten aloittaa alusta. Niin tai näin, tuohon dedikseen aiotaan kyllä ehtiä.

Samalla kun lupakuvat kinnaa, on onneksi jotain edistystäkin tapahtunut. Sähkösuunnitelmat on nyt tehty ja perustussuunnittelijalle on saatu kaikki matskut töitään varten. Toivoa siis on, että KUN rakennuslupa saadaan ennen elokuun puoliväliä käsittelyyn ja JOS lupa heltiää parissa kuukaudessa, niin ennen talvipakkasia päästään perustuksia tekemään. Saa nyt sitten nähdä kuin käy.

Mutta vaikka itse rakentamisen aloittaminen sitten venyisikin ensi kevääseen, niin siihen ei maailma kaadu. Kun vaan saataisiin se lupa!!! Taloudellisesti ja muutenkin meillä on tällä hetkellä seesteinen olotila eikä siinä mielessä raksalla ole hengen hätä. Mutta olishan se kiva... Tiiättekö?

Tällaiset maisemat ovat "motivaatiokämpän" lähistöllä iltalenkin varrella. Hmm... Olisko tässä osasyy siihen, että hommat etenee jotenkin hitaammin kuin viimeksi, jolloin motivaatiokämpän ympäristöä kuvasi esim. tällainen uutinen melko hyvin...?