torstai 19. helmikuuta 2015

Ja valmis tie!

Piti käydä torstain kunniaksi vilkaisemassa valmista tietä. Tai no, mikä nyt on valmis... Kun rakennusluvat saadaan, niin tietä jatketaan vielä. Tien kun on tarkoitus heittää ympyrä pihapiirissä. Mutta metsän laidan puoleinen osuus tiestä on nyt valmis ja mahtavaa on, että tontille voi nyt ajaa autolla. :)

Tässä tie kuvattuna tien päästä kohti "päätietä". Jotenkin kun sitä katseli, niin ensin tuntui, että onpas se lyhyt. Sitten taas tuli mieleen, että ei hemmetti... On muuten aika paljon lumitöitä tehtävänä jatkossa! :D Kaikenkaikkiaan kuitenkin mittasuhteiden hahmottaminen helpottui tien myötä. Ja tuli kiva olo... Meille on tulossa aika laaja pihapiiri, mutta sepäs passaa. Tilaa telmiä. :)

Ja sitten päinvastainen suunta, eli päätieltä pihamaata kohti. Piha-alueelle oli myös kaivettu useampi oja, jotta rakennuspaikka hieman kuivahtaisi ennen töiden alkua. Piha-aluetta tullaan myös täyttövaiheen yhteydessä salaojittamaan sekä poikittain, että sen ympäriltä. Jännä nähdä miten paikat lähtevät muotoutumaan.

Viikonloppuna aherretaan lupahakemuksen parissa. Ensi viikossa se saadaan kuntaan! Pakko... Nyt ei malta enää odottaa!

tiistai 17. helmikuuta 2015

Tie

Jeejee! Vihdoinkin meillä tapahtuu! Pari viikkoa työmatkalla näytti tuottavan hyvän tuloksen, kun isäntä oli reissujeni aikana pistänyt hommiin vauhtia (tai sitten työmies pisti isäntään vauhtia...). No joka tapauksessa, meillä on kohta tie. :)

Siellä sitä puuhataan pitkin metsän laitaa... Etualalla olevat multakasat ovat ojan peruja. Pellon poikki kulkee pari vanhaa ojaa, joita nyt on avattu ja löydetty myös vanhoja salaojaputkia. Tämän operaation tarkoitus on jo etukäteen hieman kuivatella rakennuspaikkaa.

Leveä tie, jotta rakennusaikana rekat pääsevät hyvin kulkemaan talolle asti. Meillä on tarkoitus antaa tämän hiekkatien aikanaan "maastoutua" luonnonmukaisesti, joten käytännössä se tulee vähän tuosta kapenemaan vuosien mittaan. Tarkoitus on, että pihapiiristä ei tule mistään kohtaa kovin tarkoin rajattua tai huoliteltua, vaan että kulutuksen kautta pihaan muotoutuu polut sekä ajotiet, ja nurmikko muiden pintakasvien kanssa saa vallata tilaa itselleen haluamallaan tavalla.

Murskettahan tuohon toki uppoaa aivan tuhottomasti, mutta toivottavasti näillä eväillä saadaan kestävä tie!

Myös "liittymä" on leveä, jotta isommallakin autolla selviää mutkasta. Tätä voi sitten myös aikanaan kaventaa jos siltä tuntuu, mutta en usko sille olevan tarvetta.

Voi että kun tuli hyvä mieli nähdä tontilla tapahtuvan jotain! Isäntä oli myös viikonloppuna jututtanut naapureita ja saanut hyviä uutisia kaivosuunnitelmistamme. Alueella on kuulemma oikein hyvälaatuista vettä, joten porakaivo on meidän ensisijainen vaihtoehtomme veden saantiin. Lisäksi jätevesijärjestelmän suunnitelma oli muotoutunut reissuni aikana. Nyt ei rakennuslupapapereista puutu enää muuta kuin lannankäsittelysuunnitelma ja -luovutussopimus. Sen sijaan sähköisen lupahakemuksen sekä paperimuotoisten liitteiden sekametelisoppa vielä aiheuttaa pientä päänvaivaa. Nämä kun saadaan taklattua, niin sitten saadaan lupahakemus vetämään! Jipii... Valoa tnnelin päässä. :)

torstai 29. tammikuuta 2015

Liisteriä

Ei vielä tapettiliisteriä tosin... Tää on niiiiiiiiin hidasta!! Voi tsiisus. Edellisessä projektissa lupapaperit oli kasassa noin kuukaudessa ja lupa irtosi parissa viikossa. Nyt näitä hemmetin papereita on pyöritelty jo yli puoli vuotta, eikä vieläkään ole valmista.

Vielä on tekemättä jätevesijärjestelmän suunnitelma, lannankäsittelyselvitys kanojen myötä, naapurien kuulemiset sekä loppujen papereiden täyttö. Asiaa ei yhtään helpota se, että töissä on tällä erää ihan karsea kaaos (ollut jo useamman kuukauden) ja voimat alkaa olla sitä myöten aika vähissä. Pitää varmaan tossa työreissujen jälkeen helmikuun lopulla pitää reilun viikon loma ja vaan keskittyä raksavalmisteluihin ja lupahakemuksen valmiiksi saamiseen. Olin niin ajatellut, että pidän pitkät lomat sitten raksa-aikana, mutta ehkä nyt on pakko vähän hengähtää, että joskus edes päästään sinne raksavaiheeseen. :D

Tämmöinen tuskan tulostin tällä kertaa. Peace and Love... Eh...

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ideasunnuntai

Tänään leikimme turisteja. Kiersimme kolme asuntonäyttöä ja yhden Finnlamellin talonäyttelyn. Koitimme metsästää ideoita ja vinkkejä ikkunoiden mitoitukseen ja kaiken maailman pikkujuttuihin listoituksista, räystäslaudoista ja heloista aina piharakennuksiin ja istutuksiin asti. Noh, ihan mahrottoman antoisaa päivää ei tullut, mutta muutamia kivoja juttuja kyllä. Yhdessä talossa oli ihanat avohyllyt keittiössä (tosi oleellista meille tällä hetkellä...), parissa talossa aidot vanhat helat ikkunoissa ja kivoja peiliovia, yksi mahtava holvikaarinen maakellari ja yksi kiva lautalattia.

Päivän päätteeksi huristettiin vielä rautakauppaan ostamaan maalarinteippiä, jolla äsken teippailin ikkunan meidän kämpän seinään. Nyt sitten istua nökötetään sohvalla ja tuijotetaan sitä.


Ensikosketus

Nyt on työt ikään kuin polkaistu tämän syksyn osalta käyntiin. :)


Saatiin metsän reunasta raivattua pahasti "tielle" kaatuvaa  risukkoa pois, jotta tien puuhaus pääsee vielä tämän syksyn aikana käyntiin.

Tavattiin samalla maaurakoitsija, joka teki meille kaikki pohjat ja pihavesijärjestelmät edellisessä projektissa. Ja täytyypi todeta, että vaikka mielellään tuettaisiin paikallisia tekijöitä mahdollisimman paljon, niin tarkan euron projektissa on pakko valikoida edullisia ja tässä tapauksessa myös hyviksi todettuja vaihtoehtoja. Siispä Varis on jälleen kuvioissa mukana.

Kyseltyäni hintoja myös asemapiirustusten ja perustussuunnitelmien osalta, päädyimme niidenkin kohdalla vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Jokseenkin tulee pikkuisen sellainen hauska fiilis, että vanha poppoo alkaa olla taas koolla. Jänskää... :)

tiistai 4. marraskuuta 2014

Talon henki

Ei... Otsikko ei enää liity menneeseen viikonloppuun. Sen sijaan ajattelin nyt sitten pikkuhiljaa aloittaa tämän julkisen haaveilun. Meillä siis on ollut isännän kanssa jo pitkään aika selvät sävelet talon ja sisustuksen päälinjojen kanssa. Tokikaan kaikki ei ole valmiina mielessä, mutta jotain isoja kokonaisuuksia kyllä. Ja tähän viittaa siis talon henki.

Se mitä tavoittelemme, on jonninmoinen sekoitus uutta ja vanhaa ilman sen kummempia kunnioituksia ja tietoisia tyylivalintoja mihinkään suuntaan. Yhdistelemme siis asioita, joista itse pidämme ja jotka mielestämme sointuvat yhteen.

Vanha talo. Siitä se ajatus sitten lähti. Toki kun uutta rakennetaan, niin oikeasti vanhaa ei saada, eikä teennäisesti tekovanhaa haluta. Siis miten tuo vanha tähän juttuun sopii? Päätimme pyrkiä noudattamaan itseämme miellyttäviä ja meidän mielestämme luotettavia rakenteellisia ratkaisuja:

- hirsiseinät ilman lisäeristystä
- puurakenteinen rossipohja
- kylmä ullakkotila

Tavoittelemme niin sanotusti "läpinäkyvää" taloa, jossa piileville rakennevaurioille ei juuri anneta mahdollisuuksia. Myös huollon ja korjausten helppous pitkällä aikajänteellä on pidetty mielessä, aina putkiremppoihin asti ja niiden yli. Mikään näistä ei kuitenkaan tarkoita, että nykyaikaisia ja hyviä rakennusratkaisuja vältettäisiin tai vierastettaisiin, ei alkuunkaan. Kuten todettua, tässä ei olla millään vahvoilla uskomuksilla liikenteessä, eikä pitäydytä yhdessä ja oikeassa.

Myös talon ulkoilmeessä on haettu vivahteita vanhoista taloista, joskin toisaalta pitäydytään yksinkertaisessa ja helpossa. Sokkelista tulee melko korkea ja ikkunat ovat hieman tavanomaista korkeammat.  Pihapiirikin pyritään luomaan, kanoineen kaikkineen.

Kuitenkin ajattelimme saada taloon myös osia, jotka ovat oikeasti vanhoja. Sisustuksen kannalta keskeinen elementti tuleekin olemaan keittiön ja olohuoneen yksi seinä, joka tehdään kokonaisuudessaan 1900-luvun alun savitiilistä. Myös vankat täyspuiset väliovet tullaan hankkimaan vanhoina. Niitä kunnostetaan sitten tarpeen mukaan.

Edellisen rakennusprojektin rohkaisemina uskallamme myös tehdä valintoja, joita ei edellisellä kierroksella tullut edes mieleen. Vessoihin ja kodinhoitohuoneeseen ei esimerkiksi ole tulossa lattiakaivoja, vaan nämäkin tilat tulevat lautalattioilla. Joku voisi todeta tämän tyhmäksi ja se mielipide heille sallittakoon. Meillä kuitenkin ainoat vesieristettävät tilat hirsikehikon sisällä tulevat olemaan kylpyhuone ja sauna, sekä oma eristetty laatikkonsa jakotukille (mikäli talotekniset ratkaisut näin nyt sitten lopulta menevät).

Kaikenkaikkiaan on ihanaa luoda ja pohtia taloa pelkästään sen ympäristön perusteella. Seuraava pohdinnan kohde onkin ikkunoiden puitejaot. Ikkunoiden määrät ja koot kun ovat jo selvillä, niin tarjousrumban ikkunoista ja ovista voisi aloittaa... Se jo tiedetään, että sisään ja ulos aukeavat niistä tulevat, sekä täyspuiset ja keskeltä aukeavat. Mutta hienosäätö on vielä kesken. :)

maanantai 3. marraskuuta 2014

Haamuja ja hautakätköjä


Eipä tarvinnut katkaista jokavuotista perinnettä pyhäinpäivän/Halloweenin seikkailusta. Oma metikkö tarjosi hyvät puitteet mörököllisuunnistukselle, jonka pojat kunnialla suorittivat. Reitin varrelle mahtui taskulamppujen loisteessa hohtavia silmäpareja, jotka pitivät hallussaan salamyhkäistä koodia. Koodin purku tapahtui haamubileissä kaakaon kera ja suunnistus huipentui vanhan mörököllihaudan tutkimiseen ja karkkiyllärin löytymiseen. Olipas kiva ilta. :) Pellon laitaan tosin jäi yksi pääkallo kepin nokkaan... Toivottavasti naapurit eivät ole saaneet sydäriä moisesta. Pitänee käydä keräämässä se pois. :P

Nyt on sekä tien teko että asemapiirroksen valmistuminen saaneet alkusysäyksensä. Molempia voidaan odotella valmistuviksi noin kuukauden sisään muista ruuhkista johtuen. Noh, ei meillä tänä talvena tontilla mitään muuta tapahdukaan, joten hätäkös tässä. Odottelen myös kunnan ympäristöpuolelta ohjeita lannankäsittelyn selvityksestä. Jännityksellä.

Tässä raksauksen vaiheessa kun kaikki tapahtuu kokolailla hitaasti, sitä voi yllättäen ilahtua varsin pienistä ja omituisistakin asioista. Tunsin suurta saavutuksen tunneta siitä, että saimme laskun. :D Sillä lasku oli merkki siitä, että lohkomistoimitus on nyt valmis ja meidän plänttimme on ihka oma tilansa, jolla on ihka oma kiinteistötunnus. Pienet sille. *alpodeeraa*