torstai 18. toukokuuta 2017

DIY - maitomaali

Ja kun vauhtiin päästiin, niin seuraavana oli vuorossa maitomaali. Maitomaalin valikoin meidän piharakennusten maaliksi, ja sävy tosiaan jo aiemminkin mainittu punamulta. Päädyin ostamaan Hangon Värin punamulta extraa. Jotakin falunin punaiseen päin, muttei kuitenkaan. Hinnalla ei tämä maali ole pilattu... Hintaa tulee noin 1,7 €/litra. Panu Kailan mukaan maali kestää käytössä jopa pidempään kuin keittomaali. Huonona puolena ilmeisestikin on ensimmäisinä vuosina pintaan mahdollisesti ilmestyvät homepilkut, jotka pitää myöhemmässä vaiheessa pestä pois, eivätkä todennäköisesti sen jälkeen uusiudu. Saas nähdä miten käy.

Maalin teko oli yhtä nopea homma kuin tervamaalinkin tekeminen. Maidot ämpäriin ja sitten vaa'an kautta punamullat ja sementit sekaan. Huolellinen sekoitus ja hommiin.

Tähän käytin netistä ensimmäisenä vastaan tullutta Panu Kailan reseptiä. Yhteen litraan rasvatonta maitoa 300g punamultaa ja 100g sementtiä.

Maali on melko vetelää, mutta tosi kivaa maalata tämäkin!  Alkuunsa maalasin turhan vähän maalia käyttäen ja pinnasta tuli heti maalauksen jälkeen tosi epätasainen. Kun näppituntuman sai paremmaksi, niin jälkikin oli parempaa. Tosin jos oikein olen käsittänyt, niin huomenna voipi olla ihan eri näköinen kuin tänään. Päivitetään sitten tilanne. :) Ja toki maitomaalin luonteeseenkin taitaa kuulua omanlaisensa epätasaisuus ja pieni läpikuultavuus.

Sävy on kyllä varsin mukava ja tykkään myös tuosta läpikuultavuudesta! Ja maali on kauhean riittoisaa! Tein tosiaan kolme litraa kun ajattelin, että sekin menee hetkessä. No ei mene... Toivottavasti saan sen huomenna kulutettua, ettei tarvitse heittää hukkaan (kun on niin hirmuisen kallistakin... :D). Ja kertamaalauksella mennään.

tiistai 16. toukokuuta 2017

DIY - Tervamaali

Noniin, tee se itse raksalla on päästy taas uuteen vaiheeseen. Tee se itse maali! Ajattelin käsitellä talousrakennuksen ovet valmiiksi ennen kahvojen ja lukkojen asennusta. Pitkään arvoin millä maalilla ovet käsitellään. Halusin nätin mustan sävyn ja perinteisen näköistä jälkeä. Rakennuksen seinät maalataan punamullalla ja pielilaudat tulevat valkoiseksi. Eli siis hyvin tavanomainen kotimainen latomeininki.

Ihan itsestään selvää ei itselleni ollut, mitä maalia perinteisesti tällaisissa jutuissa on ovissa käytetty. Enkä ole siitä vieläkään ihan varma... Mutta minä päädyin nyt tervamaaliin. Ei muuta kuin tervaa, vernissaa ja tärpättiä ostamaan. Ja pigmenttiä! Ja tänään sitten päästiin itse asiaan.

Tervaa 6 osaa, vernissaa 3 osaa ja tärpättiä 1 osa. Kimröökiä väriksi pienissä erissä ja välillä maalin peittävyyttä testaten. En tiedä miten paljon pigmenttiä loppupeleissä tuohon litraan meni...

Höyläpintaisen oven hioin kevyesti hienolla hiekkapaperilla ensin, pyyhin puhtaaksi ja sitten maalia sutimaan. Olipa mukavaa maalattavaa! Maali on myös aika riittoisaa, koska yksi sivelykerta riittää. Tiheästi saa maalia sekoittaa, mutta muutoin oikein rattoisaa puuhaa. Ja miellyttävä tervan tuoksu. :) Nyt sitten jännitetään miten kauan maalipinnan kuivuminen kestää.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Vaihteeksi leppoisampaa menoa

Kun olimme nuolleet haavojamme päivän pari, oli aika palata raksalle. Lämmitysputkien asennus siirrettiin vielä viikolla eteenpäin, jotta putkari ehtii paikalle tekemään viemärivetoja. Eli nyt odotellaan viemärihommia ensi viikkoon, minkä jälkeen jää vajaa viikko aikaa tehdä talousrakennuksen styroksien levittely, raudoitus jne. Eli ihan passelisti. Ja toisaalta ennen tuota putkarin käyntiä, on raksalla melko rajallinen määrä tehtävää. Pientä puuhaa siellä ja täällä, sekä allekirjoittaneen lattiaprojekti. Siispä nyt on tämmöinen kevyen rakentamisen viikko käynnissä. :)

Sinänsä hyvä, koska myöskään sää ei ole kauhea kannustava. :D

Miehet saivat silti hien pintaan kun kaivoivat talousrakennuksessa putkia oikeaan paikkaan. Kuvassa oikealla näkyvät putket kun ovat siis väliseinän väärällä puolella. Näitä aikoinaan ennen rakennuksen tarkkaa sijaintia kiskottiin paikoilleen, joten ihan ei osunut oikeaan. Eikä teknistä tilaa viitsi kauheasti oikealle venyttää, että askarteluhuoneeseen/lämpimään varastoon jäisi kaivattu määrä neliöitä. Niinpä lapiot kouraan ja putkia siirtämään.

Aikamoinen monttu tuota varten piti tehdä (tässäkin kuvassa vielä vaiheessa), mutta lopulta putket asemoituivat oikeaan paikkaan. Ensi viikolla sitten putkarin kanssa tehdään lopullinen arpominen teknisen tilan järjestyksestä. Tarkoitus kun on siis sijoittaa tekniseen tilaan myös vessa ja pesuallas.

Yhtenä pienempänä hommana isäntä napsautteli vanhemman polvensa kera näitä ilmanohjauspahveja talousrakennukseen. Juttelin tänään myös puhallusvillaputiikin kanssa, jotka kävivät jo alapohjan meille puhkumassa. Hetken arpomisen jälkeen olivat sitä mieltä, että kyllä tuonne talousrakennuksenkin yläpohjaan notkeat puhkujat mahtuvat. Nopeuttaa kyllä huomattavasti tuonkin tönön rakentamista kun voi samalla kertaa sitten jokus kesällä puhkua päivässä eristeet sekä taloon että tänne. Ei tarvitse levyvillan kanssa askarrella muualla kuin erkkerissä. Sinne kun ei kyllä mitenkään pääse letkun kanssa sohimaan.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Miksi hartiapankki?

Tässä kun tönöä rakennetaan omin voimin, sitä kyseenalaistetaan ja ihmetellään useammalta taholta silloin tällöin. Ajattelinkin siis nyt vähän kirjoitella ylös, miksi me rakennamme itse. Ehkä joku muukin hartiapankkia harkitseva saa tästä jonkinlaista ajatusta. Kirjoituksen kimmokkeeksi nousi eilisen postauksen kommentti, jossa kehotettiin käyttämään ammattilaisia oman osaamisen ja jaksamisen puuttuessa. Kiitos siitä, ihan asiallinen kommentti. :) Hartiapankki ei ole meidän valintamme sen takia, että todistelisimme sillä jotakin. Se ei myöskään ole valintamme pelkästään taloudellisista syistä.

Tärkein syy hartiapankille on halu tehdä itse. Vaikka blogikirjoituksissakin ajoittain paistaa väsymys ja v-käyrät, niin loppupeleissä rakentaminen kallistuu huomattavasti enemmän positiivisen kuin negatiivisen puolelle. On hienoa oppia uusia asioita, ottaa selvää ja huomata, että sitä oikeasti osaa ihan mitä vain kun vain rauhassa tekee. Ja on se vain aina hieno tunne kun jonkin jutun saa valmiiksi ja on vielä tyytyväinen lopputulokseen.

Toinen syy on se, että hartiapankki on meille mahdollista. Isännän työvuorojen, allekirjoittaneen hoitovapaan sekä ihanan avuliaiden vanhempien myötä meillä on aikaa rakentaa itse. Toki kun itse tehdään, homma on hidasta. Mutta vaikka se välillä turhauttaa, niin ei se oikeasti sinänsä mitään haittaa. Suurin harmi hitaasta aikataulusta on se, että motivaatiokämppä alkaa tulla korvista pihalle. Ja olisi ihanaa päästä jo omalle pihalle ulkoilemaan tuon pikkumiehen kanssa, ilman että tarvitsee väistellä autoja. Toisaalta, kun hitaan tahdin hyväksyy, niin sitä malttaa pitää myös niitä vapaapäiviä, jotka ovatkin ihan ehdottomia jaksamisen kannalta. Levätään kun on sen aika. Välillä toki pitää jonkin aikataulun myötä pusertaa vaikkei jaksaisikaan, mutta ne ovat hetkellisiä juttuja.

Taloudelliset syyt toki painavat myös vaakakupissa. Jos todellisia kustannuksia lasketaan (vuokramenot ym.), voi olla, ettei tällä hartiapankilla säästetä juuri mitään. Toisaalta, ei meillä silti olisi varaakaa teettää hommia kovin paljon. Todelliset rakennuskustannukset kun ei oikein toimi tosielämässä. Meillä on x summa varaa käyttää rakennusprojektiin. Sen lisäksi meillä pitää jatkuvasti olla x summa kuukausittaiseen elämiseen, eikä meillä ole niin paljon takataskussa, että voitaisiin monta kuukautta näistä kuukausittaisista kuluista käyttää "etukäteen" rakennusprojektiin. Raksaprojekti pyörii omilla säästöillä ja lainarahalla, jonka määrä on vakio. Sitä ei ole mahdollista kasvattaa, koska emme käytännössä suurempaa lainaa enää saisi. Näilllä mennään, mutta kuten yllä on todettu, ei se oikeastaan meitä haittaa. Ihan mielellään tehdään itse.

Sitten on vielä se ammattilaisten ja ammattilaisten ero, mikä vaikuttaa. Olemme vuosien mittaan käyneet lukuisissa talotehtaiden talonäytöissä sun muissa, joissa olemme päässeet katsomaan ammattilaisten työn jälkeä. Läheskään aina se ei olisi läpäissyt meidän laatuseulaamme. Ammattilaiset, joilla on taito, visio ja tahto tehdä vimpan päälle, eivät ole halpoja. Eikä heitä ole helppo löytää.

Ja viiimeisenä on se, että ei oikein huvita maksaa muille sellaisesta, mikä on helppo tehdä itsekin. Pelkästään esimerkiksi kantavien rakenteiden pystytyksestä ja katon tekemisestä itse olemme säästäneet ihan kattavan kilpailutuksen myötä saatuihin summiin verrattuna noin 16-20 t€. Sillä maksaa jo vuokraakin aika pitkään...

lauantai 6. toukokuuta 2017

V-käyrä ja vapaa-aika

Meidän torstaipäivä raksalla loppui aiheeseen: Sattuu ja tapahtuu, amatöörirakentajat ja niitti lämmitysputkessa. Tämän seurauksena v-käyrä otti sen verran kovaa nousukiitoa, että päätetiin pistää päivän osalta pilllit pussiin ja pitää pari vapaapäivää. Sen verran kuitenkin eilen raksahommia hoidettiin, että kerjättiin lämmitysfirmalta päähän taputteluja tapahtuneen johdosta. Niitä saatiin ja piirin vaihtoajankohta sovittiin. Samalla keikalla pistävät lämmitysputket myös talousrakennukseen, joten kulut pysyvät inhimillisinä ja v-käyrä laski sen verran, että saatiin isännän kanssa oikeasti jopa rentouduttua eilen leffan parissa.

Ennen kotiutumista torstaina sain kuitenkin olkkarin lattian tähän vaiheeseen! Jeshjesh! Homma etenee. :) Tämä tila (keittiö, olohuone, erkkeri) on yhteensä noin 11 metriä pitkä. Jotenkin se ei oikein ole näyttänyt miltään näissä kuvissa aiemmin, mutta lattia antaa nyt taas uutta mittakaavaa. Eihän meidän talo siis mikään iso ole, mutta tämä tila on kuitenkin aika avara. :)

Vapaita hetkiä hyödynsin nyt myös pihasuunnitelman tekoon. Netistä löytyneellä ilmaissoftalla (http://www.gardena.com/fi/) piirtelin piha-alueen noin sinne päin mittakaavaan. Tällainen kuva on tarkoitus toimittaa kuntaan ja katsoa mitä sanovat. Meidän suunnittelutarveratkaisussahan sanotaan, että pihan ja istutusten tulee sopia ympäröivään maisemaan ja tontti tulee jättää koskemattomaksi muualta kuin piha-alueelta. Saas nähdä miten nuo pellolle ajattelemamme yksittäiset omenapuut ja tien varteen (osittain jo istutettu) sijoitettu syreeniaidanne istuvat yksiin näiden ehtojen kanssa. Pidetään peukkuja! Jos eivät mene läpi, niin pitänee istuttaa ne sitten vasta lopputarkastuksen jälkeen. :D

Mutta nyt kun siis päätettiin asennuttaa lattialämmitysputkisto talousrakennukseen reilun viikon päästä, on meillä ensi viikko aikaa saada talousrakennus sitä varten valmiiksi. Käytännössä siellä pitää siivota, vetää viemäriputki, tasata sorapatja, levitellä styroksit ja asemoida raudoitukset. Ihan tehtävissä olevat hommat yhdelle viikolle. Ja tämän homman siis jätän suosiolla miehille ja jatkan itse lattioiden kimpussa sisätiloissa.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Yksi askel eteen, kaksi taakse

Normihomma... Amatööriraksaajat tekee ja sitten purkaa. :D Kerta toisensa jälkeen. Viime viikolla koitettiin saada eteisen ja erkkerin lattioita osumaan samaan linjaan, jotta eteinen, köökki, olohuone sekä erkkeri olisivat kaikki samaa lattiaa. No ei onnistunut. Ihan sama mitattiinko nauhamitalla vaiko laserilla, niin aina oli joku vinossa ja jo kertaalleen mitattu taas vinksallaan. Lopputulemana purettiin sekä eteinen että erkkerin nurkka, koska "hyvin tarkistettu" oli jotain ihan muuta. Tämä viikko on nyt sitten mennyt sitä korjaillessa. Mutta nyt ei ole voinut säistä valittaa!! Ihanaa kun raksalla pärjää ilman takkia. Portailla (HOX HOX!!) istuessa tulee jopa kuuma!

Tosiaan! Isännän vanhemman polven kanssa askarreltiin viime viikolla portaat taloon! Nyt on huomattavasti tukevampaa kulkea kuin aiempia harkkoportaita pitkin. :) Vielä kun saisi etupeitelaudat paikoilleen, niin olisivat paremmin katseen kestävät. Mutta toimivat ovat ja niillä on oikein mukava istuksia taukoa pitämässä auringosta nauttien.


Ja kun portaat saatiin, piti heti hankkia myös kukat. :)

Lattiahommien edistymisen myötä piti ottaa myös tiiliseinän oviaukosta tukipuut pois. Sormet ristissä jännättiin, mutta siinähän tuo oviaukon ylitys pysyi ilman tukiakin. :D

Isäntä askarteli tänään(kin) märkätilojen valumuottien kimpussa. Ihan vielä ei olla valua tekemässä, mutta ympäröivien huoneiden lattioiden myötä on hyvä tehdä nämäkin valmiiksi.

Kodinhoitohuone sai tänään paperit niskaansa. Paperi teipattiin tiiliseinään kiinni koolauspuiden väliin, koska koitetaan tehdä tuo lattian ja tiiliseinän liitos ilman jalkalistaa. Olisi tylsän näköinen tuommoinen vihreä teippi jos vilkkuisi lattian yläpuolella. :D

Ja tässä taas tämä kirottu purkamiskohde, joka nyt siis asettui kohdilleen! Jippii!! Meinattiin jo jossain vaiheessa vaan antaa olla ja tehdä liikuntasauma eteisen ja olohuoneen väliin, mutta onneksi päätettiin sittenkin purkaa ja tehdä uudestaan. Koska onhan tuo nyt ihan järjettömän hienon näköinen, kun yhtenäinen lautalattia jatkuu pitkin kaikkia "avoimia" tiloja.

Erkkerifiilistelyjä... :)

Muutakin pientä on tapahtunut, kuten sähkökeskus löysi lopullisen paikkansa autokatoksen seinästä. Isäntä myös kiinnitteli vanhemman polvensa kanssa varaston seinään lisää rimoja. Nyt kun saataisiin iv-tarvikkeiden tarjouspyynnöt liikkeelle, paperihommat runkokatselmuksen osalta kuntoon, kattopellit tilaukseen ja pari muuta juoksevaa asiaa hoidettua, niin oltaisiin taas ihan hyvällä mallilla hommien kanssa. Isännällä alkoi myös kesäloma, joten mitäpä tässä sitten muuta tehtäisiinkään kuin rakennettaisiin. Onneksi isyysvapaiden myötä tuo on lomilla enempi vähempi koko kesän. :)

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Lattiaurakkaa

Aika vähiin jää aika tätä blogia päovittää. Harmittaa, kun edellisessä projektissa oli normikuvio raapustella jotakin melkein päivittäin, vaikkei välttämättä oikein olisi ollut aihettakaan. :D Mutta sen verran tuo pieni raksamies ja hänen asiallinen huoltamisensa vie voimavaroja, ettei enää öisin kauheasti tee mieli kukkua hereillä "tuhlaamassa" mahdollisia unitunteja. Kotipäivinä päiväuniajatkin tuppaavat tuhraantua raksan paperi/suunnittelu/tilaustoimissa. Miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään kun allekirjoittaneen pitäisi aloittaa vielä oikeat työtkin lähikuukausina!?! Noh, eiköhän sekin jotenkin lutviinnu. :)

Mutta sieltähän ne sitten tulla tupsahtivat, lattialaudat nimittäin. Oli mukava pieni jumppahetki roudata kaikki 75 nippua sisälle, mutta tulipahan tehtyä. Laudat ovat 5-5,4 metriä pitkiä, joten paljon enempää en olisi voinut toivoa! Mahtavaa!

Samoihin aikoihin saatiin talousrakennukseen ikkunat paikoilleen.

Ja niiden perään ukot laittoivat rimaa seinään. Tuli heti niin valmiin näköistä!

Minä taas aloitin lattiaurakkaa. Päätettiin sittenkin iskeä laudat suoraan kiinni. Ajateltiin, että mikäli jostain ihmeen syystä rakoilu ei olisikaan järjettömän rajua, niin ei tarvitse välttämättä purkaa lattioita kiinnitysten uupumisen takia. Toisaalta taas, ruuvit eivät paljon hidasta purkamista, ja valmiit poraukset vain nopeuttavat uudelleen kiinnitystä. Yhden huoneen jo kerran purin, kun panikoin ruuvanneeni lämmitysputkeen. Onneksi pelko oli turha, mutta tulipahan testattua, ettei tuo purkaminen/uudelleen asennus mikään mahdoton homma ole.

Ihan mukavaa hommaa tuo laudoitus, ja ihanan näköistä pintaa tulee! Ja onpahan kiva tepsutella jämäkällä ja tasaisella lattialla kuukausien tasapainoilun ja varomisen jälkeen.

Tältä näyttää etuovelta.

Ja tässä isännän työmaa, eli meidän makkari. Nyt kun kaksin tehdään neljällä koneella, niin aika hyvää tahtia lattiaa syntyy. Reilut 20 neliötä päivässä ehkä...?

Niin nättiä... :)

Putkarikin kävi isännän kanssa haastelemassa ilmanvaihtokanavistosta. Nyt pitäisi tarkistaa vielä tarvikeluettlo ja lähettää tarjouspyynnöt. Lattioiden jälkeen kun seuraava isompi homma olisi se puoli saad kuntoon, jotta päästäisiin paperoimaan ja koolaamaan kattoa. Eristeet kun olisi kiva saada... Pienempä hommia työlistalla ovat kuistin portaat loppuviikon tavarantoimitusta varten sekä ikkunoiden ja ovien tilkitseminen.